Author Archives: Anni Aarinen

4K: Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin kohtaamisia 14.1.–29.4.2015

|

4K on kaikille avoin luentosarja, jolla esitellään kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tuoreimpia tuulia.

Luennot järjestetään keskiviikkoisin klo 17:15–18:45 Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsinki) salissa 2. Poikkeuksena on sarjan viimeinen luento 29.4., joka järjestetään salissa 1.

Luentosarjan järjestää nykykielten laitos.

4k_wordle

Ohjelma

14.1.

Bo Pettersson, Minna Palander-Collin, Matti Miestamo ja Tomi Huttunen: Kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus tänään

21.1.

Eva Havu: Mitä on kielten ja kulttuurien vertaileva tutkimus? Tutkijayhteisö CoCoLaC esittäytyy

28.1.

Terttu Nevalainen: Englannin vaihtelu ja muutos – tutkimusta ja tutkimuksen tutkimusta

4.2.

Ulla Tuomarla: Verbaalinen aggressio sosiaalisessa mediassa
Mervi Helkkula: Kielteiset tunteet ja verbaalinen väkivalta ranskankielisessä kirjallisuudessa

11.2.

Tomi Huttunen, Liisa Bourgeot ja Riku Toivola: SLOVO: venäläinen sana ja sen tutkimus

18.2.

Anni Sairio, Minna Nevala ja Turo Vartiainen: Sinisukkia ja sarjamurhaajia: Identiteetin luominen ja arvottaminen englannin kielen historiassa

25.2.

Juhani Härmä: Ranska lingua francana Suomessa
Sabine Kraenker: French break-up letters in a love relationship

11.3.

Liisa Tiittula: Puhekielen suomentamisen muuttuvat normit
Nely Keinänen: Shakespeare suomeksi

18.3.

Krister Lindén: FIN-CLARIN – kieliaineistot ja -työkalut
Tuula Pääkkönen: Suomenkielinen sanomalehtiaineisto ja mitä siitä opimme Kansalliskirjaston koneoppimisen ja tekstinlouhinnan tutkimusprojekti Digrassa

25.3.

Bo Pettersson ja Merja Polvinen: Kuinka kaunokirjallisuuden maailmoja tutkitaan?

1.4.

Kristiina Taivalkoski-Shilov : Miten tutkia käännetyn tietokirjallisuuden vastaanottoa?
Svetlana Probirskaja: Sotatulkit Suomen ja Neuvostoliiton välisissä sodissa

15.4.

Mark Shackleton ja Tiina Wikström: Studying contemporary Native American writing

22.4.

Ekaterina Gruzdeva ja Juha Janhunen: Sahalinin alkuperäiskansojen parissa

29.4.

Anna Mauranen ja Svetlana Vetchinnikova: Kun kaikki kielet kohtaavat englannin: englanti globaalina lingua francana
(HUOM: Luento on poikkeuksellisesti Metsätalon salissa 1.)

Luentosarja on osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa.

Luentosarja on osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa.

Finnish-Russian cooperation on lexical typology

|

Last week, Russian Language and Literature hosted a group of five professors and fifteen students from the National Research University – Higher School of Economics (HSE), Moscow. The Faculty of Philology in HSE is one of the leading centers of theoretical and applied linguistics in Russia, comprising, among other things, three research laboratories.

The purpose of the visit was a three-day seminar on lexical typology. Special attention was given to methodological issues such as using corpora and questionnaires in data collection and developing semantic frames and maps for the analysis and interpretation of cross-linguistic observations. Researchers in HSE have created inventories of specific frames for a number of semantic fields – from temperature and pain to various types of motion – and applied the methodology for a wide range of languages.

Professor Rakhilina

Professor Rakhilina

According to professor Ekaterina Rakhilina, lexical typology can also be studied from the perspective of non-native speakers. For example, when learning a second language, your first language may affect the word choices in the second language. A similar effect is also observed with heritage language speakers, that is, people who live in an environment where their parents’ language is not the dominant language (e.g. Chinese speakers in the United States).

From personal contacts to formal agreement

In the recent past, there has been a lot of cooperation between individual researchers from the University of Helsinki and HSE such as visits, meetings in conferences, and jointly prepared publications.

“The diversity of common research interests allows us to cooperate in many different fields of research, from Russian grammar to sociolinguistics,” says professor Rakhilina.

Now there is also a new agreement between the institutions about student exchange. “I was very impressed by the high quality of the posters and presentations given by the students from HSE,” says professor Ahti Nikunlassi. “In the spring term, two of our doctoral students will participate in the exchange programme, and we are looking forward to meet the first exchange students from HSE at our department in January.”

Professori: Kirjallisuus auttaa ylläpitämään vuoropuhelua venäläisten kanssa

|

Venäjä on juuri vahvistettu Helsingin Kirjamessujen teemamaaksi vuonna 2015. Venäjän kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen mielestä Venäjän valitseminen on rohkea veto.

– Haastavassa poliittisessa tilanteessa monet haluaisivat boikotoida Venäjää ja kaikkea siihen liittyvää. Kirjallisuus on kuitenkin hyvä väylä käydä sivistynyttä vuoropuhelua. Samalla saadaan tietoa venäläisten ihmisten keskuudessa vallitsevista mielialoista, Huttunen sanoo.

Ukraina jakaa venäläiskirjailijat kahteen leiriin

– Venäläisten kirjailijoiden kesken on selkeästi havaittavissa uusia ristiriitoja Ukrainan tilanteeseen liittyen. Kuluneen vuoden aikana kirjailijat ovat jakaantuneet nationalistien ja liberaalien leireihin. Olisi tärkeää, että Helsingin Kirjamessuilla nähtäisiin eri aatesuuntien edustajia keskustelemassa yhdessä sivistyneesti, Huttunen ehdottaa.

Professorin mielestä myös ukrainalaisen kirjallisuuden tulisi näkyä Kirjamessuilla.

– Venäjän monikulttuurinen ja valtioiden rajat ylittävä identiteetti on tärkeä keskustelunaihe tänä päivänä, hän huomauttaa.

Suomessa laaja tarjonta venäläistä kirjallisuutta

Venäläinen kirjallisuus on ollut Suomessa vahvasti esillä koko 2010-luvun: suomennoksia on tehty enemmän kuin vuosikymmeniin. Vuonna 2015 ilmestyy pino uusia suomennoksia – luvassa on ainakin Jevgeni Vodolazkinia, Ljudmila Ulitskajaa, Mihail Šiškiniä, Lev Rubinšteinia ja Sergei Lukjanenkoa.

– Myös Jelena Tšižovan, Vladimir Sorokinin, Boris Akuninin ja Natalia Kljutšarovan kääntämisestä on ollut puhetta. Näitä kirjailijoita tullaan varmaan näkemään myös messuilla, Huttunen uskoo.

Lisätietoa

Helsingin yliopisto
professori Tomi Huttunen
050 448 2324
tomi.huttunen@helsinki.fi

3.12. Uusien professorien juhlaluennot

|

Humanistisen tiedekunnan uudet professorit Tomi Huttunen, Taru Nordlund ja Matti Miestamo pitävät juhlaluennot 3. joulukuuta.

Aika: 3.12.2014 klo 14.15 alkaen
Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, sali 12 (uusi puoli, 3. krs)

14.15 Yleisen kielitieteen professori Matti Miestamo:  Maailman kielellinen diversiteetti ja sen tutkimus

14.45 Suomen kielen professori Taru Nordlund: Kieli, identiteetti ja ideologiat

15.15 Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen: Venäjä, itsestään syntynyt

Ennen luentoa tiedekunnan dekaani tai varadekaani esittelee professorin. Miestamon ja Nordlundin esittelee Hanna Snellman ja Huttusen Arto Mustajoki.

Matti Miestamo: negaation ilmaisuja, kieltenvälistä vertailua ja koltansaamea

Matti Miestamon tutkimus keskittyi aluksi negaatioon ja sen vaikutuksiin muihin kieliopin osa-alueisiin. Hänen väitöskirjansa käsitteli juuri negaation ilmaisua maailman kielissä. Myöhemmin hän on tutkinut myös kielten kompleksisuuteen liittyviä kysymyksiä, erityisesti kielten vertailtavuuden näkökulmasta, ja käsitellyt negaation lisäksi varsinkin kysymyslauseiden rakenteellisia ominaisuuksia eri kielissä.

Miestamon lähestymistapa tutkimusaiheisiinsa on kielitypologinen eli laajaan kieltenväliseen vertailuun perustuva. Kielitypologia voidaan lyhyesti määritellä maailmanlaajuiseksi vertailevaksi kielitieteeksi. Kielitypologisen tutkimuksensa lisäksi Miestamo työskentelee myös koltansaamen dokumentaation ja siihen liittyvien kysymysten parissa.

Lue lisää: http://www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/juhlaluennot/02-2014/matti_miestamo.html

Taru Nordlund: kysymyksiä kielellisestä tasa-arvosta ja identiteetistä

Taru Nordlundin kiinnostuksen kohteena on kielen kehitys ja vaihtelu. Teoreettis-metodisesti hänen tutkimuksensa ovat liittyneet kieliopillistumisen, historiallisen sosiolingvistiikan, historiallisen etnografi an ja diskurssintutkimuksen tutkimusaloille tai näiden alojen yhteisille rajapinnoille. Yhdistäviä teemoja tutkimuksessa ovat olleet muun muassa kielen vaihtelun sosiaaliset ja historialliset kehykset, moniäänisyys, normit, ideologiat ja kielipolitiikka.

Viime aikoina Nordlundin tutkimus on kohdistunut erityisesti tavallisten, vähän muodollista koulutusta saaneiden kirjoittajien teksteihin 1800-luvulta. Tällaiset tekstit ovat avanneet uudenlaisen ikkunan kieleen: ne ovat tuoneet tarkasteluun mukaan kieli-ideologisen näkökulman ja sitä kautta nostaneet esille muun muassa kysymyksen kielellisestä tasa-arvosta ja kielestä ja identiteetistä, jotka kytkevät historian tiiviisti myös nykykontekstiin.

Lue lisää: http://www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/juhlaluennot/02-2014/taru_nordlund.html

Tomi Huttunen: venäläistä postmodernismia, nykykirjallisuutta ja myöhäisen neuvostokauden kulttuuria

Tomi Huttunen on tutkinut venäläistä 1920-luvun avantgardekirjallisuutta, erityisesti imaginistista koulukuntaa sekä nimenomaan Anatoli Mariengofin (1897 – 1962) tuotantoa. Aiemmin suhteellisen tuntemattomasta Mariengofista Huttunen on tehnyt kaikki yliopistotason tutkielmansa. Moskovassa ilmestynyt venäjänkielinen väitöskirja sai Suomalaisen Tiedeakatemian väitöskirjapalkinnon. Huttunen on myös suomentanut Mariengofi n Kyynikot-romaanin vuonna 1998. Väitöskirjan jälkeen avantgardekirjallisuuden tutkimus on jatkunut Huttusen johtamassa tutkimushankkeessa Itsesyntyinen venäläinen avantgarde.

Muita Huttusen yliopistotutkimuksen ja -opetuksen erityisaloja ovat venäläinen postmodernismi, nykykirjallisuus sekä myöhäisen neuvostokauden kulttuuri, erityisesti Leningradin/Pietarin rock-kulttuuri. Tätä aihetta käsittelevä tietokirja ilmestyi vuonna 2012. Hän on erikoistunut myös venäläiseen kulttuurisemiotiikkaan ja sen parissa montaasiperiaatteen tutkimukseen.

Lue lisää: http://www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/juhlaluennot/02-2014/tomi_huttunen.html

Lisätietoa juhlaluennoista: http://www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/juhlaluennot/

Onko saksalaisilla huumoria? 9.12.

|

Emeritusprofessori Hannes Saarinen (Helsingin yliopisto, yleinen historia) luennoi aiheesta “Onko saksalaisilla huumoria?” tiistaina 9.12.2014 klo 17:15–18:45 Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsingin yliopisto) luentosalissa 1.

Kyseessä on ”Saksalaisvaikutteita Suomen kulttuurissa ja yhteiskunnassa” -luentosarjan toinen osa. Sarja järjestetään Emil Öhmannin säätiön tuella.

Tervetuloa!

„Nicht wahr, Vater, Zivil ist das Gegenteil von Militär?“ „Ja, mein Sohn, und Zivilisation ist das Gegenteil von Militarismus.“

„Nicht wahr, Vater, Zivil ist das Gegenteil von Militär?“
„Ja, mein Sohn, und Zivilisation ist das Gegenteil von Militarismus.“
Kuva: Simplicissimus.info