Russian, Russian, Russian!. Millaista kieltä puhutaan Venäjällä, rakkaassa naapurissamme? Onko oudosti kirjoitettava ja kummallisesti lausuttava kieli lähempänä kiinaa kuin ruotsia ja montako omaa suhuäännettä venäjässä on? Pasi Heikuran vieraana on Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen professori Arto Mustajoki.
Kuuntele: http://areena.yle.fi/radio/1606063 (29.8.2012)
Instrumentarium of Linguistics: Sociolinguistic Approaches to Non-Standard Russian (Slavica Helsingiensia 40, toim. Arto Mustajoki, Ekaterina Protassova, Nikolai Vakhtin) on ilmestynyt.
Sisällysluettelo, tilaukset ja pdf-versio: http://www.helsinki.fi/slavicahelsingiensia/preview/sh40/
Description / Описание
The dissemination of the Russian language in the world has taken place over the centuries, leading to the appearance of both permanent and ephemeral varieties of Russian speech affected by language contact and language mixing. In today’s situation, regional varieties of non-standard Russian are mainly studied from a sociolinguistic point of view, but ethnographic, psycholinguistic, and discourse analytic methods are used as well. The present collection of articles is an attempt to uncover the mechanisms of language contact in its historical and synchronic aspects, in Russia, the CIS, and ‘the far abroad’.
Распространение русского языка в мире происходило на протяжении веков, вызывая появление контактных и смешанных разновидностей русской речи, устойчивых или преходящих. В современной ситуации региональные варианты нестандартного русского изучаются прежде всего социолингвистическими, но также этнографическими, психолингвистическими, дискурс-аналитическими методами. Настоящий сборник представляет собой попытку вскрыть механизмы языкового контакта в историческом и синхронном плане, как на территории России и стран СНГ, так и в дальнем зарубежье.
Product Details, Order Information, and PDF Version: http://www.helsinki.fi/slavicahelsingiensia/preview/sh40/
Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto on nimittänyt FT Mihail Kopotevin venäjän kielen dosentiksi 30.11.2011.
Petroskoin valtionyliopistossa maisteriksi valmistunut ja Pietarin valtionyliopistossa lisensiaatintyönsä tehnyt Mihail Kopotev, 38, on työskennellyt Helsingin yliopistossa tutkijana vuodesta 2001 lähtien. Hänen väitöskirjansa (2009) aiheena olivat syntaktisen idiomatisoitumisen periaatteet (Principles of syntactic idiomatization), ja hänen tieteellisen kiinnostuksen kohteitaan ovat korpuslingvistiikka, kognitiivinen lingvistiikka, funktionaalinen lauseoppi, historiallinen kielentutkimus ja opetusmetodologia. Vapaa-aikanaan hän harrastaa vuorikiipeilyä ja valokuvausta.
Keskiviikkona 28. syyskuuta palkitaan Annikki Sunin käännös Jean-Marie Gustave Le Clézion teoksesta Alkusoitto (Otava 2009; alkuteos Ritournelle de la faim, Gallimard 2008) kauden 2009 – 2011 parhaana ranskalaisen alkuperäisteoksen suomennoksena. Palkinto myönnetään Ranskan entisen suurlähettilään Maurice de Coppet’n (1868 – 1930) rahastosta, ja se on suuruudeltaan 4000 euroa. Palkinto jaetaan kahden vuoden välein ja sen jakamisella pyritään lisäämään kiinnostusta ranskalaiseen kirjallisuuteen sekä ranskan kieleen Suomessa.
Jean-Marie Gustave Le Clézio on syntynyt Nizzassa vuonna 1940. Hän on julkaissut yli kolmekymmentä romaania, novellia sekä esseitä alkaen vuodesta 1963, jolloin ilmestyi hänen esikoisteoksensa Le Procès-verbal (Raportti Aatamista, suom. Olli-Matti Ronimus, Tajo 1965). Vuonna 2008 Le Clézio palkittiin kirjallisuuden Nobelilla. Le Clézio ei ole mikään Pariisin
kahviloissa viihtyvä intellektuellikirjailija vaan luonnon ja ihmisen yhteyttä korostava mystikko. Hänen romaaninsa on usein kerrottu lapsen tai nuoren ihmisen näkökulmasta, mikä tuo ne lähelle lukijaa. Romaani Alkusoitto edustaa hienosti perinteistä kerrontaa ranskalaisessa kirjallisuudessa: siinä kuvataan nuoren Ethelin elämää toisen maailmansodan aikana.
Vaikuttavaa romaanissa on se, että sodan kauhut keskitysleireineen ovat läsnä vain hyvin hienovaraisesti, lähinnä aikuisten keskusteluissa. Sodassa eloonjääneiden syyllisyys nousee esiin ilman turhaa korostamista.
Annikki Suni on tehnyt pitkän uran kaunokirjallisuuden suomentajana. Nyt palkittavan suomennoksen lisäksi häneltä on ilmestynyt myös kaksi muuta Le Clézion teoksen suomennosta sekä lukuisia käännöksiä mm. Gustave Flaubertin, Marcel Proustin, Nathalie Sarrauten ja Andreï Makinen tuotannosta. Sunin suomennokset ovat kokeneen ja nyansseja hyvin tajuavan kääntäjän työtä. Alkusoitossa hän tavoittaa erinomaisen taitavasti Le Clézion yksinkertaisen ja kuitenkin niin täyteen ladatun tyylin.
Prof. Mervi Helkkula ja prof. Juhani Härmä, jotka muodostivat palkintolautakunnan, olivat päätöstä tehdessään haastavan valinnan edessä. Kilvassa oli mukana useita Ranskan kirjallisuuden uusia mutta myös vanhempia merkkiteoksia ja monia erinomaisia suomennoksia. Lautakunta kiinnitti huomiota pienkustantajien merkittävään osaan erityisesti ranskalaisten klassikkoteosten tunnetuksi tekemisessä. Ilman näitä kustantamoita moni erinomainen ranskalainen teos jäisi suomentamatta.
***
Maurice de Coppet toimi Ranskan toisena Suomen-suurlähettiläänä 1920-luvulla. Hän myös käänsi ranskaksi suomalaista kirjallisuutta. Coppet’n kuoleman jälkeen hänen leskensä Yseult de Coppet teki vuonna 1931 Helsingin yliopistolle lahjoituksen, jonka turvin perustettiin suurlähettilään nimeä kantava rahasto. Rahastosta myönnettiin palkintoja ansiokkaille
ranskalaisten kirjojen suomennoksille ja ruotsinnoksille. Rahaston sääntöjen mukaan valinta tapahtuu sekä alkuperäisteoksen että käännöksen arvon perusteella. Rahaston toiminta elvytettiin usean vuosikymmenen jälkeen vuonna 2005, jolloin palkinto jaettiin Anna-Maija Viitasen käännökselle Gustave Flaubertin romaanista Rouva Bovary (WSOY 2005). Vuonna 2007 palkinto myönnetttiin Ville Keynäsin käännökselle Georges Perecin romaanista Elämä käyttöohje (Loki-Kirjat 2006) ja vuonna 2009 Pirjo Thorelille Pierre Bayardin teoksesta Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena 2008). Palkinto jaetaan lahjoittajan toivomuksen mukaisesti Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä 28.9.
Lisätietoja: romaanisen filologian professori Juhani Härmä, puh. (09) 191 23120, juhani.harma@helsinki.fi
Helsingin yliopiston englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö VARIENG järjestää 28.9. – 2.10. juhlakonferenssin Helsinki Corpus Festival: The Past, Present and Future of English Historical Corpora.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita konferenssiin. Tapahtumapaikkana on Tieteiden talo, Kirkkokatu 6. Ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt: Konferenssisihteeri Jukka Tyrkkö, puhelin 09 191 21628, jukka.tyrkko@helsinki.fi
Konferenssi juhlistaa 20-vuotiasta Helsinki Corpusta, joka oli valmistuessaan vuonna 1991 maailman ensimmäinen laaja englannin kielen historiallinen tekstikorpus. Se koottiin tiimityönä Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksella emeritusprofessori Matti Rissasen johdolla.
Konferenssin painopisteenä on historiallisen korpuslingvistiikan ajankohtaisimpien kysymysten ja tulevaisuuden näkymien tarkastelu. Tapahtumaan osallistuu kaikkiaan noin 140 tutkijaa eri puolilta maailmaa.
Esimerkiksi emeritusprofessori Geoffrey Leech (Lancaster University) puhuu englannin kielen viimeaikaisen muutoksen negatiivisesta puolesta: mitä kielestä katoaa samalla, kun siihen tulee innovaatioita? Professori Sebastian Hoffmann (Trier University) kertoo uudesta tutkimushankkeesta, joka kokoaa maailman paikallisenglantien historiallista korpusta.
Tohtori Nuria Yanez-Bouza (University of Manchester) ja tohtori Maria Rodríguez-Gil (University of Las Palmas de Gran Canaria) kertovat 1700-luvun normatiivisten kielioppien hankkeesta, jossa historiallinen kielioppitietokanta yhdessä korpusten kanssa auttaa selvittämään, kuinka paljon koulukielioppi on todellisuudessa vaikuttanut englannin kielen
kehitykseen. Tohtori Olga Timofeeva (University of Zürich) ja dosentti Matti Kilpiö (Helsingin yliopisto) puolestaan tutkivat monikielisyyttä muinaisenglannin aikakaudella anglosaksien latina -hankkeessaan.
Korpustutkimus on yksi Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tutkimuksen painopistealueista 2010 – 2012. Eri kieliaineissa koostettuja laajoja korpuksia hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa ja opetuksessa sekä erilaisissa sovelluksissa kuten kieli- ja käännösteknologiassa sekä sanakirjojen teossa.
Lisätietoja:
Konferenssisihteeri Jukka Tyrkkö, puhein 09 191 21628, jukka.tyrkko@helsinki.fi
Konferenssin verkkosivut: http://www.helsinki.fi/varieng/festival/index.html