Tänä keväänä ryhmä kääntämisen opiskelijoita pääsee nauttimaan etuoikeutetusta asemasta. Yhdentoista yrityksen yhteistyöhankkeessa kieli-, käännös- ja teknologia-alan ammattilaiset vastaavat kokonaisen kurssin opetuksesta.
– Tämä on ainakin Euroopassa ensimmäinen kerta, kun käännösalan yritykset järjestävät yliopisto-opiskelijoille opintopisteisiin oikeuttavaa opetusta tässä laajuudessa, kertoo kurssin pääjärjestäjä Anu Carnegie-Brown Sandberg Translation Partnersilta.
Kurssi käsittelee globaaleja käännösmarkkinoita ja alan työmahdollisuuksia, käännösteknologian työkaluja ja muita teknisiä ratkaisuja sekä projektinhallintaa. Opiskelijat ja alan ammattilaiset kokoontuvat yhteen kolmella viikon mittaisella intensiivijaksolla, joiden välissä tehdään harjoitustöitä itsenäisesti. Kurssille osallistuu 14 maisterivaiheen opiskelijaa nykykielten laitoksen eri oppiaineista.
Yhteistyöllä ammattiosaamista
Osallistujayritykset haluavat tutustua opiskelijoihin potentiaalisina työntekijöinä, antaa näille realistiset odotukset työelämästä ja täydentää opiskelijoiden osaamista. Samalla ne saavat hyvän kuvan siitä, mikä osaamisen taso pian valmistuvilla opiskelijoilla on ja mitä koulutusta he tarvitsevat tutkinnon jälkeen.
– Valmistuneiden osaamisen ja käännöstoimistojen tarpeiden välillä on aukko. Yliopistojen tehtävä ei ole palvella yrityksiä ja kouluttaa valmiita osaajia. Alalla kannattaa kuitenkin tehdä yhteistyötä työllistäjien ja kouluttajien välillä. Onhan tehotonta, jos kaikki yritykset järjestävät oman lisäkoulutuksensa vastavalmistuneiden tukemiseksi, Carnegie-Brown esittää.
Etualalla kurssin vetäjät ensimmäisellä intensiiviviikolla ja taustalla kurssin opiskelijoita.
Kyse ei kuitenkaan ole vain yhden opiskelijaryhmän sparraamisesta yhdessä yliopistossa: kurssin tavoitteena on luoda hyviä käytäntöjä ja koulutuspaketti, jota käännösalan yritykset voivat käyttää muissakin oppilaitoksissa ympäri Eurooppaa.
– Haluan osoittaa, että tiedon ja osaamisen jakaminen tällaisen vapaaehtoistoiminnan kautta hyödyttää sekä yrityksiä että yliopistoja ja niiden opiskelijoita. Pidän yhteistyötä välttämättömänä käännösalan toimivuudelle ja houkuttelevuudelle, Carnegie-Brown kertoo.
Kääntäjän ammatti monipuolistuu
– Kääntämisen opetuksessa pidämme työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämistä erittäin tärkeänä, korostaa yliopisto-opettaja Juha Eskelinen, kurssin vastuuopettaja nykykielten laitoksella.
Laitoksella on huomattu, että projektinhallinnan osaamista arvostetaan työelämässä ja opiskelijoita työllistyy sellaisiin tehtäviin.
– Kääntäjän ammattikuva muuttuu koko ajan yhä nopeammin. Yritykset palkkaavat vähemmän omia työntekijöitä käännöstehtäviin ja käyttävät sen sijaan freelancereita. Kääntäjien työnkuva monipuolistuu esimerkiksi juuri projektinhallinnan suuntaan. Myös tietokoneavusteinen kääntäminen ja käännös- ja kieliteknologioiden käyttö lisääntyy, Eskelinen kommentoi.
– Kääntäjältä vaaditaan nopeutta ja tehokkuutta, sillä tuottavuus on iso kysymys. Alalla on kuitenkin käyttöä monenlaisille kyvyille ja käännöstyö on vain yksi monista rooleista: tarvitaan myös muun muassa koordinaattoreita ja johtamistaitoisia, Carnegie-Brown kertoo.
Kääntäjä tarvitsee bisnesajattelua
– Kurssi antaa käännösalasta hyvin kattavan kuvan, kun kouluttajat ovat niin erityyppisistä yrityksistä, arvioi Outi Könni, yksi kurssin opiskelijoista. Hän on viettänyt 20 vuotta työelämässä uskonnonopettajana, mutta on nyt palannut yliopistoon tekemään maisterintutkintoa saksan kääntämisestä.
Humanistina Könni arvostaa bisnesnäkökulman saamista opetukseen.
– On tärkeää ymmärtää, millaisia tarpeita ja toimialoja asiakkailla on ja mihin kääntäjien kannattaisi erikoistua pystyäkseen palvelemaan asiakkaita hyvin. Jotta omaa osaamista voi myydä, pitää ymmärtää se lisäarvo, jota kääntäjänä voi tarjota asiakkaalle tai työnantajalle, Könni selittää.
– Suurin osa kääntäjistä Suomessa toimii yrittäjinä. Vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa tarvitaan, toimeksiannot eivät vain ilmesty työpöydälle, Eskelinen huomauttaa.
Kurssilla on myös hieno mahdollisuus verkostoitumiseen.
– Kannattaa miettiä, millaisen kuvan itsestään antaa paitsi kouluttajille myös muille opiskelijoille. Myöhemmin työelämässä törmää näihin samoihin ihmisiin, ala on Suomessa sen verran pieni, Könni sanoo.
Könni itse on hyvä esimerkki siitä, miten ympäri mennään ja yhteen tullaan: kurssilla on mukana myös tuttu opiskelija, jota hän aikoinaan opetti lukiossa. Näin myös kurssia järjestelemässä ollut Tuija Kinnunen, joka työskenteli ennen yliopistotyöhön siirtymistä samassa yrityksessä Carnegie-Brownin kanssa.
Yhteistyökumppanit
Kurssin runko ja sisältö ovat Carnegie-Brownin käsialaa. Hän on myös koonnut mukaan muut kurssin vetäjät. Kaikki osallistujayritykset tarjoavat työpanoksensa veloituksetta ja esimerkiksi ulkomailla toimivien yritysten työntekijät lentävät Suomeen asti jakamaan osaamistaan.
Kurssin yhteistyökumppanit ovat seitsemän kielipalveluyritystä (Sandberg Translation Partners Ltd, AAC Global, AranchoDoc Nordic, Delingua, Lingsoft, Maris Multilingual ja Semantix) sekä neljä käännösteknologiaa tarjoavaa yritystä (Kilgray, Memsource, Plunet ja SDL). Osallistujayritykset ovat GALA– tai ELIA-verkostojen jäseniä, mutta kurssi on niistä riippumaton, itsenäinen hanke. Helsingin yliopisto on ollut vuodesta 2014 alkaen ELIA-verkoston jäsenyliopisto.
