Tag Archives: kirjallisuus

Ranskalaiset klassikot -yleisöluentosarja 24.2.–5.5.

|

Yleisölle avoin luentosarja käsittelee keskeisiä ranskalaisia kirjailijoita eri aikakausilta. Puhujat ovat kirjailijoita, tutkijoita tai innokkaita lukijoita. Kukin puhuja kertoo aiheena olevasta kirjailijasta ja tämän tuotannosta omasta näkökulmastaan.

Luennot järjestetään tiistaisin 24.2.–5.5.2015 kello 18:15–19:45 Metsätalon salissa 2 (Unioninkatu 40 B, 2. kerros).

Luentosarjan järjestää ranskalaisen filologian oppiaine yhteistyössä Marcel Proustin ystävät – Marcel Prousts vänner -yhdistyksen kanssa.

Ohjelma

24.2.

Aiheena Nathalie Sarraute, puhujana Laura Lindstedt
Aiheena Marguerite Duras, puhujana Aura Sevón

3.3.

Aiheena Choderlos de Laclos, puhujana Teemu Ikonen
Aiheena Denis Diderot, puhujana Timo Kaitaro

10.3.

Aiheena André Gide, puhujina Claes Andersson, Marianne Bargum

17.3.

Aiheena Gustave Flaubert, puhujana Maria Mäkelä

24.3.

Aiheena Charles Baudelaire, puhujina Antti Nylén, Tarmo Kunnas

31.3. ei luentoa

7.4.

Aiheena Albert Camus, puhujana Jyrki Kiiskinen, Anne Riippa

14.4.

Aiheena Michel de Montaigne, puhujina Renja Salminen, Saara Pääkkönen

21.4.

Aiheena Stendhal, puhujana Iris Schwanck
Aiheena Émile Zola, puhujana Riikka Rossi

28.4. ei luentoa

5.5.

Aiheena Patrick Modiano, puhujina Joel Haahtela, Barbro Holmberg

375 humanistia: Mervi Helkkula

|

merviRanskan kielen ja kirjallisuuden toisiinsa kietova professori Mervi Helkkula tutkii parhaillaan kielteisten tunteiden ilmaisua ranskalaisessa nykykirjallisuudessa. Helkkula on kiinnostunut erityisesti tekstin ja sen lukijan välisestä suhteesta sekä tekstin herättämistä tunteista.

Lue lisää Mervi Helkkulasta 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

375 humanistia: Bo Pettersson

|

Miten kaunokirjallisuus kuvaa elämää? Miten kielikuvia ja kertomuksia yhdistetään? Miten kirjallisuutta voi tulkita? Mitä se merkitsee eri ihmisille eri aikoina? Tällaisiin kysymyksiin professori Bo Pettersson etsii vastauksia. Kirjailija ja tutkija David Lodge on sanonut, että kirjallisuus on inhimillisen tietoisuuden aarreaitta. Professori Pettersson on siis aarteenetsijä.

Tutustu Bo Petterssoniin 375 humanistia -verkkosivuilla

Kuvaaja: Fred Karlsson​

Kuvaaja: Fred Karlsson​

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

4K: Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin kohtaamisia 14.1.–29.4.2015

|

4K on kaikille avoin luentosarja, jolla esitellään kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tuoreimpia tuulia.

Luennot järjestetään keskiviikkoisin klo 17:15–18:45 Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsinki) salissa 2. Poikkeuksena on sarjan viimeinen luento 29.4., joka järjestetään salissa 1.

Luentosarjan järjestää nykykielten laitos.

4k_wordle

Ohjelma

14.1.

Bo Pettersson, Minna Palander-Collin, Matti Miestamo ja Tomi Huttunen: Kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus tänään

21.1.

Eva Havu: Mitä on kielten ja kulttuurien vertaileva tutkimus? Tutkijayhteisö CoCoLaC esittäytyy

28.1.

Terttu Nevalainen: Englannin vaihtelu ja muutos – tutkimusta ja tutkimuksen tutkimusta

4.2.

Ulla Tuomarla: Verbaalinen aggressio sosiaalisessa mediassa
Mervi Helkkula: Kielteiset tunteet ja verbaalinen väkivalta ranskankielisessä kirjallisuudessa

11.2.

Tomi Huttunen, Liisa Bourgeot ja Riku Toivola: SLOVO: venäläinen sana ja sen tutkimus

18.2.

Anni Sairio, Minna Nevala ja Turo Vartiainen: Sinisukkia ja sarjamurhaajia: Identiteetin luominen ja arvottaminen englannin kielen historiassa

25.2.

Juhani Härmä: Ranska lingua francana Suomessa
Sabine Kraenker: French break-up letters in a love relationship

11.3.

Liisa Tiittula: Puhekielen suomentamisen muuttuvat normit
Nely Keinänen: Shakespeare suomeksi

18.3.

Krister Lindén: FIN-CLARIN – kieliaineistot ja -työkalut
Tuula Pääkkönen: Suomenkielinen sanomalehtiaineisto ja mitä siitä opimme Kansalliskirjaston koneoppimisen ja tekstinlouhinnan tutkimusprojekti Digrassa

25.3.

Bo Pettersson ja Merja Polvinen: Kuinka kaunokirjallisuuden maailmoja tutkitaan?

1.4.

Kristiina Taivalkoski-Shilov : Miten tutkia käännetyn tietokirjallisuuden vastaanottoa?
Svetlana Probirskaja: Sotatulkit Suomen ja Neuvostoliiton välisissä sodissa

15.4.

Mark Shackleton ja Tiina Wikström: Studying contemporary Native American writing

22.4.

Ekaterina Gruzdeva ja Juha Janhunen: Sahalinin alkuperäiskansojen parissa

29.4.

Anna Mauranen ja Svetlana Vetchinnikova: Kun kaikki kielet kohtaavat englannin: englanti globaalina lingua francana
(HUOM: Luento on poikkeuksellisesti Metsätalon salissa 1.)

Luentosarja on osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa.

Luentosarja on osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa.

Professori: Kirjallisuus auttaa ylläpitämään vuoropuhelua venäläisten kanssa

|

Venäjä on juuri vahvistettu Helsingin Kirjamessujen teemamaaksi vuonna 2015. Venäjän kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen mielestä Venäjän valitseminen on rohkea veto.

– Haastavassa poliittisessa tilanteessa monet haluaisivat boikotoida Venäjää ja kaikkea siihen liittyvää. Kirjallisuus on kuitenkin hyvä väylä käydä sivistynyttä vuoropuhelua. Samalla saadaan tietoa venäläisten ihmisten keskuudessa vallitsevista mielialoista, Huttunen sanoo.

Ukraina jakaa venäläiskirjailijat kahteen leiriin

– Venäläisten kirjailijoiden kesken on selkeästi havaittavissa uusia ristiriitoja Ukrainan tilanteeseen liittyen. Kuluneen vuoden aikana kirjailijat ovat jakaantuneet nationalistien ja liberaalien leireihin. Olisi tärkeää, että Helsingin Kirjamessuilla nähtäisiin eri aatesuuntien edustajia keskustelemassa yhdessä sivistyneesti, Huttunen ehdottaa.

Professorin mielestä myös ukrainalaisen kirjallisuuden tulisi näkyä Kirjamessuilla.

– Venäjän monikulttuurinen ja valtioiden rajat ylittävä identiteetti on tärkeä keskustelunaihe tänä päivänä, hän huomauttaa.

Suomessa laaja tarjonta venäläistä kirjallisuutta

Venäläinen kirjallisuus on ollut Suomessa vahvasti esillä koko 2010-luvun: suomennoksia on tehty enemmän kuin vuosikymmeniin. Vuonna 2015 ilmestyy pino uusia suomennoksia – luvassa on ainakin Jevgeni Vodolazkinia, Ljudmila Ulitskajaa, Mihail Šiškiniä, Lev Rubinšteinia ja Sergei Lukjanenkoa.

– Myös Jelena Tšižovan, Vladimir Sorokinin, Boris Akuninin ja Natalia Kljutšarovan kääntämisestä on ollut puhetta. Näitä kirjailijoita tullaan varmaan näkemään myös messuilla, Huttunen uskoo.

Lisätietoa

Helsingin yliopisto
professori Tomi Huttunen
050 448 2324
tomi.huttunen@helsinki.fi