Kokemuksia vaihto-opiskelusta Moskovan Vyškassa

Venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelija Siiri Anttila ja yleisen historian jatko-opiskelija Susan Ikonen kertovat vaihto-opiskelukokemuksistaan Moskovan Vyškassa (Высшая школа экономики, Higher School of Economics).

Vyškan filologisessa tiedekunnassa on tarjolla todella paljon kiinnostavia kursseja. Kursseihin sisältyy usein sekä luentoja että seminaarityöskentelyä. Opetus on tasokasta ja professorit/opettajat ovat ansioituneita tutkijoita (esim. Andrei Nemzer, Oleg Lekmanov, Ilja Kukulin, Ekaterina Rakhilina…). Heitä on ilo kuunnella. On myös mielenkiintoista kuulla, millaisten aiheiden parissa täkäläiset opiskelijat työskentelevät ja mikä heitä kirjallisuuden- ja kielentutkimuksessa kiinnostaa.

Kurssivalikoima vaihtelee lukukauden ja jakson mukaan. Osa kevään kursseista on esimerkiksi alkanut jo syksyllä, mutta kaikkea voi mennä vähintäänkin kuuntelemaan. Komparativistika-maisteriohjelman kursseilla mm. tarkastellaan venäläistä kirjallisuutta historiallisesti suhteessa länsieurooppalaiseen ja maailmankirjallisuuteen sekä lähestytään filologiaa myös teoreettisemmin osana humanistisia tieteitä. Hyviä venäläisen kirjallisuuden kursseja on monipuolisesti tarjolla myös filologian kanditason opinnoissa ja kulttuurin tutkimuksen (kulturologija) oppiaineessa. Kursseille ilmoittautuminen ja ylipäätään tiedon löytäminen kursseista on uudelle opiskelijalle äkkiseltään sekavaa ja hankalaa, mutta maksaa vaivan. Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatussa venäjän opetuksessa on joitakin sopivia kursseja myös edistyneille (esim. Professional Writing).

Yliopiston toimipisteitä on eri puolilla kaupunkia, filologinen tiedekunta sijaitsee Staraja Basmannaja ulitsalla, päärakennus, kirjasto ja kansainvälisten asioiden toimisto puolestaan Mjasnitskaja ulitsalla. Kansainvälinen osasto hoitaa kaikki käytännön asiat hyvin ja sujuvasti. Byrokratian kiemurat on hoidettu opiskelijoiden puolesta hyvin pitkälti valmiiksi ja vaihto-opiskelijoista pidetään muutenkin hyvää huolta. Olot asuntolassa ovat elämisen ja työskentelyn kannalta suotuisat. Vaihto-opiskelijat on majoitettu samoihin asuntoloihin, joten kurssien lisäksi myös asuntolassa voi tutustua kollegoihin eri maista.

P.S. Jos joku Vyškaan vaihtoon aikova tahtoo kysyä lisää käytännön kokemuksista, saa ottaa yhteyttä: siiri.anttila@helsinki.fi tai susan.ikonen@helsinki.fi.

vyshka

Siiri ja Susan Mjasnitskajalla Vyškan päärakennuksen edessä

Slavica Helsingiensia 45 ilmestynyt

Slavica Helsingiensia 45

sh45Инструментарий русистики: ошибки и многоязычие
А. Никунласси & Е. Ю. Протасова (ред.)

В серии Инструментарий русистики затрагиваются методологические основы изучения русского языка. Настоящий том посвящен вопросу правильности и неправильности речи в ситуации многоязычия. Русский язык рассматривается в контакте с финским, японским, казахским, греческим, мордовским, таджикским и другими языками. Функциональный подход к анализу ошибок позволяет понять их типологию: какие общие и особенные черты встречаются в русской речи, когда на нее воздействуют разные языки окружения. Сочетание теоретического и практического аспектов приводит к отчасти неожиданным результатам.

Читать далее: http://www.helsinki.fi/slavicahelsingiensia/preview/sh45/index.htm

Leningradin avantgarde -elokuvasarja pyörii 23.1.–14.2.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) alkuvuoden kohokohta on Leningradin 1920–30-lukujen avantgarde-elokuvalle omistettu suursarja. Sarja käynnistyy perjantaina 23.1. klo 19 kinokonsertilla, jossa Sampo Lassila Narinkka -yhtye säestää Grigori Kozintsevin ja Leonid Traubergin kuuluisan Gogol-filmatisoinnin Päällysviitta (1926).

Leningrad avantgarde -sarjassa (23.1.–14.2.2015) nähdään yhteensä yli 20 elokuvaa kahdessatoista näytöksessä. Kopiot ovat harvinaisuuksia Venäjän elokuva-arkiston Gosfilmofondin ja KAVIn kokoelmista. Ohjelman on suunnitellut Orionia varten Venäjän johtaviin elokuvahistorioitsijoihin kuuluva Pjotr Bagrov, joka saapuu Helsinkiin 23.–25.1. esittelemään sarjan elokuvia. Sarja on toteutettu KAVIn, Gosfilmofondin ja Helsingin yliopiston Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen yhteisponnistuksena.

Leningradilainen 1920- ja 1930-lukujen avantgarde-elokuva oli moniaalle avautuva virtaus, jonka muistetuimpia ohjaajia ovat “FEKS-ryhmää” edustaneet Grigori Kozintsev ja Leonid Trauberg sekä esimerkiksi Friedrich Ermler ja Sergei Jutkevitsh. Näiden kuuluisuuksien varjoon on jäänyt lukuisia tekijöitä ja elokuvia, jotka ovat joko olleet kiellettyinä tai muuten unohtuneet virallisen historiankirjoituksen sivuun. Omana aikanaan “Leningradin koulukunta” muodosti liki oppositioliikkeen saman ajan moskovalaiselle elokuvalle, Pjotr Bagrov toteaa sarjaa taustoittavassa esseessä.

Sarjan avajaiselokuvana perjantaina 23.1. klo 19 nähdään “kaikkien aikojen Pietari-elokuvaksikin” kutsuttu Päällysviitta (Shinel, 1926). Kontrabasisti Sampo Lassilan vuonna 2010 perustama Sampo Lassila Narinkka säestää Kozintsevin ja Traubergin ekspressiivisen sovituksen Nikolai Gogolin novellista. Lassilan haastattelu

Lauantaina 24.1. klo 10–16 sarjan suunnittelija Pjotr Bagrov esitelmöi Orionissa Leningrad avantgarde -seminaarissa. Matineatilaisuudessa nähdään kaksi 2000-luvulla unohduksista kaivettua, hämmästyttävää teosta, Jevgeni Tšervjakovin draama Minun poikani (Moi syn, 1926) ja Eduard Johanssonin komedia Tasavallan kruununprinssi (Naslednyi prints respubliki, 1934) Tilaisuus on englanninkielinen ja siihen on vapaa pääsy.

Sunnuntai 25.1. on omistettu animaatiomestari Mihail Tsehanovskille. Mihail Tsehanovskin animaatioita -ohjelma (klo 14) esittelee ohjaajan kokeellisia lyhytelokuvia tämän uran varrelta vuosilta 1929–60. Lastennäytöksessä nähtävä pitkä elokuva Villijoutsenet (1962) perustuu H.C. Andersenin satuun.

Pjotr Bagrov (s. 1982) on Venäjän elokuva-arkiston Gosfilmofondin tutkimuspäällikkö ja Venäjän kansainvälisesti tunnetuimpia elokuvatutkijoita. Bagrov on keskeinen nimi neuvostoelokuvan historian uudelleenarviossa 2000–2010-luvuilla. Hän on perehtynyt intensiivisesti etenkin 1920- ja 1930-lukujen neuvostoelokuvaan ja kotikaupunkinsa Pietarin elokuvahistoriaan.

Sarjan koko ohjelma

Lisätietoja:

Lauri Piispa (Helsingin yliopisto) 050 366 0730, lauri.piispa@utu.fi

Pressikuvat:

Marjo Pipinen (KAVI), marjo.pipinen@kavi.fi

29.1. Alumnipäivä

Puhalla ajatteluusi uutta paloa tieteen huippujen avulla Helsingin yliopiston Alumnipäivässä 29.1.2015.

Tutustu humanistisen tiedekunnan ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

seppele

Nykykielten laitoksella on tilaisuudessa kolme ohjelmanumeroa.

Alumni Morning Coffee 8-9.30 am: Ulla Tuomarla: Verbal aggression in Social Media

Humanistisen tiedekunnan osuudessa:

14.10-14.30 Dostojevski ja randomläppä, professori Tomi Huttunen, Nykykielten laitos. Dostojevski tunnetaan kuumehoureisen kerronnan ja psykologisten painajaisten mestarina. Hänen teoksissaan korostuvat ennakoimattomuus, perusteettomat purkaukset ja nyrjähtäneet puheenvuorot. Dostojevskin sankareiden ennakoimaton puhe tiivistyy yhteen pieneen sanaan, joka esiintyy vähintään kerran joka sivulla Idiootissa ja Karamazovin veljeksissä. Mikä on tuo sana?

14.30-14.50 Käännöskirjallisuus maailmankuvan avartajana, professori Liisa Tiittula, Nykykielten laitos. Käännöskirjallisuus vaikutti aikanaan merkittävästi suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden kehittymiseen. Mikä sen asema on nyt? Tarvitaanko tämän päivän globalisoituneessa maailmassa kirjallisuuden suomennoksia?

***

Alumnipäivän ohjelma on ilmainen kaikille rekisteröityneille alumneille. Mikäli et ole vielä osa 21 000 alumnin asiantuntijajoukkoamme, tule mukaan rekisteröitymällä maksuttomalle Alumnikampukselle tai liittymällä Alumniyhdistykseen. Helsingin yliopiston alumneja ovat kaikki entiset ja nykyiset opiskelijat ja työntekijät.

Professori: Kirjallisuus auttaa ylläpitämään vuoropuhelua venäläisten kanssa

Venäjä on juuri vahvistettu Helsingin Kirjamessujen teemamaaksi vuonna 2015. Venäjän kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen mielestä Venäjän valitseminen on rohkea veto.

– Haastavassa poliittisessa tilanteessa monet haluaisivat boikotoida Venäjää ja kaikkea siihen liittyvää. Kirjallisuus on kuitenkin hyvä väylä käydä sivistynyttä vuoropuhelua. Samalla saadaan tietoa venäläisten ihmisten keskuudessa vallitsevista mielialoista, Huttunen sanoo.

Ukraina jakaa venäläiskirjailijat kahteen leiriin

– Venäläisten kirjailijoiden kesken on selkeästi havaittavissa uusia ristiriitoja Ukrainan tilanteeseen liittyen. Kuluneen vuoden aikana kirjailijat ovat jakaantuneet nationalistien ja liberaalien leireihin. Olisi tärkeää, että Helsingin Kirjamessuilla nähtäisiin eri aatesuuntien edustajia keskustelemassa yhdessä sivistyneesti, Huttunen ehdottaa.

Professorin mielestä myös ukrainalaisen kirjallisuuden tulisi näkyä Kirjamessuilla.

– Venäjän monikulttuurinen ja valtioiden rajat ylittävä identiteetti on tärkeä keskustelunaihe tänä päivänä, hän huomauttaa.

Suomessa laaja tarjonta venäläistä kirjallisuutta

Venäläinen kirjallisuus on ollut Suomessa vahvasti esillä koko 2010-luvun: suomennoksia on tehty enemmän kuin vuosikymmeniin. Vuonna 2015 ilmestyy pino uusia suomennoksia – luvassa on ainakin Jevgeni Vodolazkinia, Ljudmila Ulitskajaa, Mihail Šiškiniä, Lev Rubinšteinia ja Sergei Lukjanenkoa.

– Myös Jelena Tšižovan, Vladimir Sorokinin, Boris Akuninin ja Natalia Kljutšarovan kääntämisestä on ollut puhetta. Näitä kirjailijoita tullaan varmaan näkemään myös messuilla, Huttunen uskoo.

Lisätietoa

Helsingin yliopisto
professori Tomi Huttunen
050 448 2324
tomi.huttunen@helsinki.fi