375 humanistia: Kati Suurmunne

Kati Suurmunne on teollinen humanisti – takana on 30 vuotta suomalaisten suuryritysten viestinnässä. Uran varrella tutuksi ovat tulleet konepajat, rakentaminen ja energiateollisuus; yrityskaupat, pörssiviestintä ja brändit. Tällä hetkellä hän toimii Fortumin talousviestinnän johtajana. Englantilainen filologia antoi hänelle tähänkin hyvän perustan.

Tutustu Kati Suurmunneen 375 humanistia -verkkosivustolla

"Emei-vuorella teimme matkaa kantotuoleissa - kunniavieras ei voinut kyydistä kieltäytyä, vaikka kantajat näyttivät kovin heiveröisiltä.​"

”Emei-vuorella teimme matkaa kantotuoleissa – kunniavieras ei voinut kyydistä kieltäytyä, vaikka kantajat näyttivät kovin heiveröisiltä.​”

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Sivuaine digihumanismista, alkuperäiskansoista tai Venäjän tutkimuksesta?

Ilmoittautuminen on käynnissä 17.8.–4.9.2015 täällä.

On haasteita, joihin vastaamiseksi yhden tieteenalan paraskaan osaaminen ei riitä. Työelämä tarvitsee yhä useammin asiantuntijoita, joilla on rautaisen ammattitaidon lisäksi laajempaa näkemystä ja ennakkoluuloton asenne.  Yhteiskunta kaipaa vaikuttajia, joiden työkalupakki ei periydy ainelaitoksen arkistoista, vaan perustuu parhaaseen tutkimustietoon ja tuoreimpiin poikkitieteellisiin oivalluksiin.

Uudet temaattiset sivuainekokonaisuudet maisterivaiheen opiskelijoille

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta tarjoaa syksystä 2015 alkaen temaattisia sivuainekokonaisuuksia maisterivaiheen opiskelijoille tiedekunnasta riippumatta.  Erikoistu alkuperäiskansoihin, digitaaliseen humanismiin tai Venäjän kysymyksiin.  Rakenna itsellesi uniikki osaamisprofiili: suorita 25 op kokonaisuus tai valikoi sinulle sopivimmat kurssit.

Nykykielten laitoksen opetushenkilöstöä on mukana jokaisen kokonaisuuden toteutuksessa.

Digihumanismi ratkoo perinteisiä kysymyksiä uudenlaisin menetelmin

Digitaalinen humanismi viittaa erityisesti modernien tietojenkäsittelymenetelmien käyttöön humanistis-yhteiskunnallisessa tutkimuksessa. Kun tutkitaan ilmiöiden yhteyksiä ihmisten käyttäytymiseen, vuorovaikutukseen ja maailmankuvaan, tarvitaan sekä laajoja ja moniulotteisia aineistoja että humanistien tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä. Digihumanismi-kokonaisuus avaa ihmistieteilijälle oven uusien teknologioiden mahdollisuuksiin ja tarjoaa tietojenkäsittelyn osaajalle näkemystä relevanteista sovellusaloista.

Monitieteinen Venäjän tutkimus tarjoaa kattavan peruspaketin Venäjästä

Venäjä-osaaminen on Suomen kannalta kriittinen menestystekijä ja työelämään hakeutuvan maisterin kannalta ehdoton kilpailuetu. Aleksanteri-instituutin ja nykykielten laitoksen kokoama monitieteinen Venäjän tutkimuksen sivuainekokonaisuus tarjoaa monipuoliset eväät Venäjän ja siihen liittyvien ilmiöiden tulkitsemiseen. Voit perehtyä valtioon ja turvallisuuteen, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin, identiteettipolitiikkaan, luonnonvaroihin, ympäristöön ja talouteen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä Venäjään naapurina.

Alkuperäiskansatutkimus antaa uuden tavan ajatella ja jäsentää maailmaa

Alkuperäiskansatutkimuksen opintokokonaisuus perehdyttää sinut alkuperäiskansojen kieliin, oppimismenetelmiin ja näkemyksiin. Alkuperäiskansojen tieto perustuu sukupolvien aikana karttuneisiin havaintoihin ja kokemuksiin ympäristöstä. Tämän perinnetiedon ymmärtäminen auttaa meitä globaalien hyvinvointi- ja ympäristökysymyksien ratkaisemisessa ja tarjoaa uusia keinoja ymmärtää myös historiallisia jatkumoja ja valtasuhteita.

 

375 humanistia: Ville Vuorela

Ville Vuorela on humanististen tieteiden kandidaatti ja vanhan polven ikiopiskelija, joka on toiminut opettajana, kääntäjänä, teknisenä kirjoittajana ja viimeksi videopelisuunnittelijana. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja ja uskoo, että humanistisilla tieteillä ja teollisuudella olisi paljon enemmän annettavana toisilleen kuin yleensä kuvitellaan.

Tutustu Ville Vuorelaan 375 humanistia -verkkosivustolla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Saako sinutella vai täytyykö teititellä?

Puhuttelu on kielenilmiö, johon jokainen törmää arjessaan. Valinta erilaisten muotojen välillä ei aina ole helppo. Vieläkö Suomessa teititellään asiakaspalvelussa? Onko englantia puhuessaan syytä lisätä puhuteltavan titteli? Millaista nimenmuotoa olisi kohteliasta käyttää venäläisestä liikekumppanista? Juuri ilmestynyt artikkelikokoelma Saako sinutella vai täytyykö teititellä? tarjoaa aiheesta tutkittua tietoa esittelemällä 13 eurooppalaisen kielen puhuttelukäytänteitä.

Johanna Isosävin ja Hanna Lappalaisen toimittama artikkelikokoelma Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä (SKS) on julkaistu kesäkuussa 2015.

Kirja liittyy ”Miten puhutella? Puhuttelutapojen vaihtelu ja muutos” -tutkimushankkeeseen.

Lue lisää

375 humanistia: Juha Föhr

Juha Föhr ryhtyi aikuisena opiskelemaan kieliä. Saksan ja ranskan lisäksi hän opiskelee parhaillaan italiaa, koska kielet avaavat ikkunoita eri kulttuureihin. Föhrille opiskelu ei ole väline vaan elämäntapa.

Tutustu Juha Föhriin 375 humanistia -verkkosivustolla

Juha Föhr Metsätalon ovella keväällä 2015. Kuva: Mika Federley.​

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.