Toiveikkuutta kehräten

Kuva: Pixabay.com/Martina Lepore, public domain

Kesäkuun alun ja menneen helluntaipyhän uutiset olivat kaukana mieltäylentävästä. Lontoossa tapahtui terrori-isku. Kotimaassa poliisin edustajat jäivät kiinni asiattomasta kirjoittelusta. Jos on aihetta todeta, että jokin ”näyttää h******n pahalle”, oltaneen myös oikeutettuja pohtimaan, onko tämä jokin todella ”h******n pahaa?

Continue reading “Toiveikkuutta kehräten”

Kommentti: Auttaa voi myös eettisistä perusteista

Ylen toimittaja Anna Leppävuori haastatteli eri alojen asiantuntijoita juttuunsa ”Miksi ihminen auttaa toista”. Selittäviksi tekijöiksi  haastatteluista oli valittu mm. evoluutio, ihmisen itsekkyys, maineen kohottaminen ja halua saada itselle hyvä mieli.  Listasta puuttuivat auttamisen eettiset perusteet. Miksiköhän? Continue reading “Kommentti: Auttaa voi myös eettisistä perusteista”

 Vahingollinen siivousvimma

Kiihkeänä lukiolaisena esitin etiikan tunnilla epäilyksen, oliko Hitler ihminen lainkaan. En tarkoittanut, että hän olisi ihmistä pahempi, demoninen hahmo. Pohdin, todistivatko hänen julmat tekonsa hänen olevan jonkin muun lajin edustaja, ei-ihminen tai ei täyteen ihmisyyteen kasvanut olento. Heitollani tulin osuneeksi moraalifilosofiseen kysymykseen pahuuden alkuperästä. Sorruin loogista tarkastelua kestämättömiin mutta useille ihmisille tyypillisiin ajatteluvirheisiin.

Continue reading ” Vahingollinen siivousvimma”