Tämä teksti ei tällä kertaa pohdi isoja teemoja, kuten tasa-arvokysymyksiä, demokratian tilaa, eriarvoisuutta tai polarisaatiota. Sen sijaan, kesän kunniaksi, seuraa tositapahtumiin perustuva, Spede Pasasen “Naisen logiikka” -sketsejä mukaileva, kepeä yhden näytöksen dialogi erään Virtasen pariskunnan elävästä elämästä. Continue reading “Erään sosiaalieetikon logiikkaa – elämän arvo”
Author: Deleted User
Ihmisen leuhkat eväät
Me ihmiset pidämme päivittelystä ja kauhistelusta. Tätä käsitteli myös Jaana Hallamaa blogikirjoituksessaan Päivittelyä ja kauhistelua. Viime päivinä aihetta päivittelyyn ja miksei kauhisteluunkin on tarjonnut Helsingin piispa Teemu Laajasalo.
Lahjainansaintaa ja tyhjiä lupauksia?
Vanha vuosi päättyy ja uusi on alkamassa. On jälleen hyvä hetki pohtia, mitä kulunut aika on jättänyt jälkeensä ja mitä voisi tehdä paremmin. Uusi vuosi merkitsee vanhan loppua. On taas mahdollista – ainakin kuvaannollisesti – aloittaa alusta. Sosiaalieetikon tulokulmasta ajanlaskumme mukainen vuoden viimeinen kuukausi ilmiöineen tarjoaa herkullisia pähkinöitä purtavaksi.
Alpakka-gate – Tarkoitus pyhittää keinot?
Itsenäisyyspäivän puhuttanein poliittinen uutinen oli ”itsenäisyysmielisten” 612-mielenosoitus, joka pakotti lasten itsenäisyysjuhlan evakkoon Töölöntorilta. Alpakoista tuli antifasismin symboleita. Olin itsekin varsin pöyristynyt siitä, että lastentapahtuma joutuu väistymään uusnatsismiin linkittyneen 612-mielenosoituksen tieltä.
Continue reading “Alpakka-gate – Tarkoitus pyhittää keinot?”
Miten kohtelemme toista?
Kissanpentu oli hylätty roskikseen Suonenjoella. Hyväksi onneksi ohikulkijat löysivät pennun, joka toimitettiin löytöeläinsuojaan. Löytöeläinsuojan pitäjä totesi tapauksesta tulleen epätodellisen olon. Häntä suututti, että joku voi tehdä tällaista.
Palkinto hyvästä teosta
Koen olevani materiaalisesti ajatellen verrattain kivassa asemassa. Minulla on koti, siis katto pään päällä. Jääkaapissa on ruokaa. Jos jääkaapissa ei ole ruokaa, voin hakea sitä kaupasta. Kauppamatkalla olo on turvallinen. Illalla voin nukahtaa pehmeiden vällyjen väliin. Välillä rahaa jää välttämättömien menojen jälkeen vähän yli. Mitäpä minä, onnellinen, voisin tehdä muutamalla ylimääräisellä eurollani?
Feminist af? Kuka valmisti kantaaottavan t-paitasi?
Feminismistä on tullut muotia ja se näkyy niin katukuvassa kuin somessa. Feministin sloganein varustelluista t-paidoista on tullut trendikäs valinta. Pikamuotiin erikoistuneella H&M:lla on mallistossaan feministisiä paitoja, Monki (joka kuuluu H&M -ketjun omistukseen) normalisoi kuukautisverta ja karvoitusta. Paidat julistavat naiseuden moninaisuutta ja jokaisen naisen oikeutta itseilmaisuun ja olemassaoloon. Feministi-ikoniksi nousseella Beyoncélla on uusimpaan Lemonade-levyynsä liittyviä fanituotteita ja -vaatteita. Beyoncén keskeinen sanoma on, että jokainen (nainen) voi tuntea itsensä arvokkaaksi syntyperään, rotuun, uskontoon, kansallisuuteen, seksuaalisuuteen, sukupuoleen tai vammaisuuteen katsomatta. Kantaaottavin sloganein varustellut paidat on kuin tehty instagrammattavaksi: kantaja voi kertoa arvoistaan ja kokea yhteisöllisyyttä globaalilla tasolla. Feminismin valtavirtaistuminen on hienoa silloin, kun tasa-arvon ideaalit ulottuvat näyttävästä insta-kuvasta mainontaan ja tuotantoketjun alkupäähän. Mutta onko näin? Tiedätkö, kuka ompelee asennepaitasi?
Continue reading “Feminist af? Kuka valmisti kantaaottavan t-paitasi?”
ERICH on totta!
Nyt se on totta, eurooppalainen sairaalasielunhoidon tutkimuskeskus on lanseerattu! KU Leuvenin yliopiston kainalossa toimiva ERICH sai riemullisen vastaanoton kesäkuun alussa. Paikalla oli 180 kiinnostunutta sairaalasielunhoitajaa, tutkijaa ja alan toimijaa 16 eri maasta.
Toiveikkuutta kehräten
Kesäkuun alun ja menneen helluntaipyhän uutiset olivat kaukana mieltäylentävästä. Lontoossa tapahtui terrori-isku. Kotimaassa poliisin edustajat jäivät kiinni asiattomasta kirjoittelusta. Jos on aihetta todeta, että jokin ”näyttää h******n pahalle”, oltaneen myös oikeutettuja pohtimaan, onko tämä jokin todella ”h******n pahaa?
Ihmisistä huolissaan
Tietokirjailija ja AiRo (tekoäly & robotiikka) teknologioiden asiantuntija Cristina Andersson kirjoittaa Tieto Oyj:n Tietoa tulevasta –blogissa otsikolla ”Robottien kanssa maailmaa parantamaan” uuden teknologian ja robottien roolista tulevaisuuden työelämässä. Anderson kuvaa, miten robottien rooli esimerkiksi auttamistyössä vahvistuu, eikä niistä siksi kannata olla huolissaan. Tässä hän on oikeassa.