Sairaalasielunhoidolla on perusteltu paikka sairaaloissa. Ensinnäkin, hengellinen hoito on osa potilaan kokonaisvaltaista hyvää hoitoa. Esimerkiksi STM:n saattohoidon suosituksissa (s. 31) on erikseen mainittu potilaan oikeus henkisiin, hengellisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiin ja toiveisiin sekä omaisten oikeus hengelliseen tukeen.
Author: Deleted User
Special user account.
Kärsimyksestä osaton
Dalit-teologiassa osoitetaan, miten kastijärjestelmä tekee kastittomista daliteista ei-ihmisiä. Samalla on vaara, että heidän kärsimyksensä pyhitetään, mikä voi marginalisoida daliteja entisestään. Voiko dalitien kärsimystä ymmärtää tai siitä puhua muut kuin dalitit itse? Continue reading “Kärsimyksestä osaton”
Kuorolaulu – sooloilua ja harmoniaa
Syksystä alkaen joukko monenikäisiä ja monitaustaisia ihmisiä on viikoittain harjoitellut Kouvolassa toukokuussa esitettävää oopperaa Viimeiset kiusaukset. Erilaisin vireystiloin olemme perjantai-iltaisin kokoontuneet musiikkiopistolle laulamaan. Talvesta kevääseen yhä intensiivisemmät ja paneutumista vaativat harjoitukset ovat vieneet jokaiselta myös viikonloppuisin runsaasti aikaa. Musiikkiopiston palkattu vakioväki, ulkopuoliset vuokratut ammattilaiset sekä ilmaista vapaaehtoistyötä tekevät oopperakuorolaiset paneutuvat itseään säästämättä yhteiseen projektiin.
Millainen sosiaalinen muodostelma kuoro on? Miksi vaivalloiseen ja aikaa vievään projektiin liitytään jopa ilmaiseksi? Continue reading “Kuorolaulu – sooloilua ja harmoniaa”
Keskellä tutkimusta, tutkimattomana
Sairaalasielunhoito elää tutkimuksen ympäröimänä, ilman että sitä itseään on juurikaan tutkittu. Sairaalasielunhoitaja tekee työtä tutkittavien ihmisten parissa. Työssä kohdattavat ihmiset ovat usein potilaita, jotka tulevat sairaalaan siksi, että heitä tutkitaan. Sairaalasielunhoitajan läheisimmät työtoverit ovat hoitajia ja lääkäreitä, jotka työkseen tutkivat ihmisiä. Lääketiede ja hoitotyö perustuvat pitkälti tutkimusnäyttöön. Sairaalasielunhoitoa sen sijaan ei juurikaan ole aiemmin tutkittu. Nyt on nähtävissä tutkimusimperatiivin visiointia sairaalasielunhoidon osalta.
Kun teologi sotkee sormensa arkkitehtuuriin
Arkkitehtuurissa yhdistyvät tekniikka ja taide. Molemmat niistä voivat toimia kynnyksenä ryhtyä tutkimaan aihetta muille kuin näiden alojen osaajille. Mitä tapahtuu, kun sosiaalietiikan harrastajat käyvät käsiksi arkkitehtuuriin? Millaisia näkökulmia teologi ja sosiaalieetikko voi tuoda arkkitehtuurin tutkimiseen? Continue reading “Kun teologi sotkee sormensa arkkitehtuuriin”
Päätin elää päiväni täydesti – tuli jälleen tuote
Saatamme toistuvasti päättää elää täyttä elämää. Suunnittelemme tulevasta päivästä täysin erilaisen ja muista eroavan. Työ, opiskelu, ansaittu vapaa-aika kuntosalilla, kävelylenkki tai muut vapaa-ajan aktiviteetit ovat entistä antoisampia ja rentouttavampia. Myös ihmissuhteet ovat ehompia ja täydempiä. Päätämme yrittää elää täydesti tulevan päivän jokaisen hetken, ja päivästä tuli taas suoritus ja tuote. Työ ja opiskelu olivat yhtä raskaita kuin ennenkin. Uuvuimme, vaikka koetimme virkistyä, eivätkä Ihmisetkään tuottaneet iloa. Teinkö jotakin väärin? Miksi elämänhallinta ja täyden elämän pyrkimykset romuttuvat niin helposti? Mistä käsin toimijuutemme viime kädessä määrittyy? Esitän asiaan muutamia huomioita praktisen syllogismin näkökulmasta. Keskeistä ovat päämäärien ja niitä toteuttavien keinojen harkinta ja valitseminen sekä toimijan kokonaisasenne toimintaansa. Continue reading “Päätin elää päiväni täydesti – tuli jälleen tuote”
Kolme tapaa ymmärtää uskonnonvapaus
Kun uskonnollisessa yhteisössä tapahtuu jotain sellaista, mitä ulkopuoliset kauhistelevat ja päivittelevät, saatetaan vedota ihmisoikeuksiin. Kun niin sanottuun Koivuniemen lahkoon kuuluvat perheet eristäytyvät ulkomaailmasta tai kun vanhoillis-lestadiolaisia opetetaan välttämään ehkäisyn käyttöä, jotkut moittivat uskonnollisia yhteisöjä ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Toiset muistuttavat, että uskonnonvapauskin on ihmisoikeus, eikä ulkopuolisten tule puuttua toisten ihmisten uskonnollisiin valintoihin. Joku kysyy, kuinka vapaa ihminen on, jos hän helvettiä pelätessään noudattaa auktoriteettinsa ahdistavia näkemyksiä. Keskustelijat eivät ole keskenään eri mieltä pelkästään siitä, miten tärkeä asia uskonnonvapaus on. He ovat eri mieltä etenkin siitä, mitä uskonnonvapaus tarkoittaa. Continue reading “Kolme tapaa ymmärtää uskonnonvapaus”
Miksi meillä ei uskota joulupukkiin
”Oletkos ollut kilttinä?”
”Katsokaas, pihalla taitaa olla tontun jälkiä!”
”Jokos ne siellä Korvatunturilla paketteja käärivät?”
Jo muutaman vuoden ajan olen joulun lähestyessä hämmentyneenä tajunnut, että kulttuurissamme on yleisesti hyväksyttyä valehdella paitsi omille lapsilleen, myös kaikille muille omassa vaikutuspiirissä oleville lapsille. Kaupan kassallakin on kysytty viisivuotiaaltamme, mitä hän toivoo joulupukilta, hyvää tarkoittaen tietenkin. Kulttuurissamme vallitsee häkellyttävä yhteisymmärrys siitä, että lapsia tulee johtaa tietoisesti harhaan. Joulupukilla uskottelua pidetään harmittomana juksaamisena, jota vain vakavamielinen tiukkapipo voi vastustaa.
Mutta tarkastellaanpa tilannetta, jossa vanhempi sanoo lapselleen: ”Jos et ole kiltisti, joulupukki ei tuo lahjoja!” Continue reading “Miksi meillä ei uskota joulupukkiin”
Koira, joka taisi täyttää inhimillisen toimijuuden edellytyksiä
Vähän yli kuukausi sitten Skotlanninterrierimme Penni jouduttiin lopettamaan selkään tulleen välilevytyrän vuoksi. Virtsarakosta löytyi myös syöpään mahdollisesti viittaavaa kudosta.
Takana on kuusi hienoa vuotta yhdessä ja sitä on nyt niin kovin ikävä. Koko päivän kestäneiden tutkimusten edetessä ja uutisten huonontuessa päädyimme loppujen lopuksi eutanasiaan. Eläinlääkäri totesi esittämämme ratkaisun perustelluksi ja oireiden perusteella oikeaksi. Samana iltana hyvästellessämme Penniä meille ehdotettiin tuhkausta ja yhteishautaamista muiden koirien kanssa. Koiria, Penniäkin, luvattiin käydä katsomassa ja muistaa esimerkiksi nyt lähestyvänä jouluna viemällä kynttilä koirien yhteishaudalle.
Ikävässäni ja puolitosissani heräsi muutama kysymys mielessäni: Kuinka paljon koira uskollisena ihmisen kumppanina voi täyttää inhimillisen toimijuuden edellytyksiä? Toteuttaako koira inhimillisen toimijuuden praksisluonnetta omistajiaan paremmin? Jäin pohtimaan myös, miten merkittävää on instituution edustajan ammattieettinen ja asianmukainen toiminta elämämme haavoittavissa murroskohdissa.
Continue reading “Koira, joka taisi täyttää inhimillisen toimijuuden edellytyksiä”