Maailman väestön kasvaessa, fossiilisten polttoaineiden ehtyessä ja maaperän köyhtyessä on luonnonvarapolitiikka yksi polttavimmista maailmanlaajuisista kysymyksistä. Monien johtavien taloustieteilijöiden mukaan ympäristökriisin juuret ovat omistusinstituutiossa: esimerkiksi Björn Wahlroos kirjoittaa uusimmassa, vuonna 2015 ilmestyneessä teoksessaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta omistajuuden puuttumisen olevan ympäristökriisin syy – omistajuuden ilmaantuminen taas siihen vastaus.
Kuka saa auttaa ja kenen apu on hyväksyttävää? Miksi epäilemme joidenkin avuntarjoajien motiiveja?
Jaana Hallamaa on aiemmin blogikirjoituksessaan pohtinut, ketä saa auttaa. Arvioimme myös herkästi toisen ihmisen avun vilpittömyyttä, jos miellämme, ettei hän täytä tutun, turvallisen, lempeän ja oikean tuntomerkkejä. Jäin pohtimaan uutisissakin keskusteltua teemaa. Onko joulukinkun lahjoittaminen vähävaraiselle väärin, jos kinkun lahjoittaa Cannonball MC? Onko väärin, jos nahka-asuinen, tatuoitu mies kampanjoi koulukiusaamista vastaan?
“Jos poistaisimme maailmasta köyhyyden, poistaisimme samalla koko sen hedelmällisen maaperän josta kumpuaa hyveellisiä yksilöitä, jotka lopulta vievät koko ihmiskunnan kohti korkeampaa sivilisaation tasoa.”
Lainaus on Andrew Carnegien vuonna 1889 kirjoittamasta Rikkauden evankeliumista (Gospel of Wealth), joka ei ollut mikä tahansa essee, vaan se on inspiroinut meidän ajan suuria menestyjiä kuten Warren Buffet’a ja Bill Gatesia. Myöskään Carnegie ei ollut aivan kuka tahansa, vaan yksi amerikkalaisen unelman tekijöistä ja ilmentymistä. Hän syntyi köyhään perheeseen, mutta tuli kovan työn ja fiksujen investointien kautta aikansa yhdeksi rikkaimmista. Postuumisti hänet tunnetaan etenkin suurena lahjoittana ja hyväntekijänä.
”En uskonut löytäväni niin tiukkaa ympäristöä avoimen, liberaalin ja demokraattisen maan keskeltä.” Näin kiteyttää Fatima, Sharialakia Tanskassa -dokumentin soluttautuja. Dokumentissa kuvataan piilokameroin tanskalaisissa moskeijoissa. Dokumentti käsittelee integraatiota ja kysyy, neuvovatko imaamit noudattamaan ensisijaisesti Tanskan lakia vai shari’aa.
Seuraavassa analysoin dokumentin keskeisiä teemoja, eli integraatiota ja lakia. Vaikka dokumentti käsittelee integraatiota, sitä ei määritellä. Yleensä integraatiolla tarkoitetaan prosessia, jonka jäsenet osallistuvat dialogiin saavuttaakseen rauhanomaiset suhteet. Integraatio ei ole yksisuuntainen tie, jossa ”integroituva” sulautuu ”integroiduttavaan”. Onnistuminen edellyttää, että osapuolet ovat valmiita muutokseen. Ongelmat ovat jaettuja: jos integraatio epäonnistuu, kyseessä on prosessin epäonnistuminen, ei yhden osapuolen syyllisyys.
Continue reading “Sharialakia Tanskassa -dokumentin käsitys integraatiosta on virheellinen”
Uutisvirrasta putkahtelee yhä tiheämmin uutisia älykkäistä koneista ja robotisaatiosta. Tämä ei ole kummastuttavaa. Onhan robotiikan kehittäminen, ja sen avulla Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn takaaminen, myös yksi Euroopan komission intresseistä.
Koneiden ja tekoälyn ja tästä mahdollisesti urkenevan hyvän tai pahan ympärille on kehittynyt roboetiikaksi nimetty etiikan osa-alue. Roboetiikka voidaan määritellä joko robotin ohjelmoitua moraalista koodia arvottavaksi, robotin – toistaiseksi mahdotonta – omaa kykyä eettiseen päättelyyn arvioivaksi tai kysymykseksi siitä, miten robotti vaikuttaa ihmiseen ja siten ihmisen hyvään.
”Ihmisten mielissä kuohuu, koska esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa on hyssytelty kauan, vaikka siitä pitäisi puhua avoimesti. Tällaisia lopputuloksia sitten tulee, mikä on ihan järkyttävää”.
Näin Kike Elomaa, kun HS kysyi kansanedustajilta millaisia ajatuksia äärioikeiston väkivalta herättää. Tässä yhdessä lauseessa kulminoituu perussuomalainen (piilo)rasismi.
”Viime viikkoina on tapahtunut väkivallantekoja, jotka huolestuttavat laajalti ihmisiä ja heikentävät turvallisuudentunnettamme. Poliisi tutkii sekä Helsingin Asema-aukion että Kajaanin Otanmäen tapausta”.
Näin pääministeri Juha Sipilä blogissaan, jossa uusnatsien väkivalta rinnastetaan kahden turvapaikanhakijan tekemään henkirikokseen, sillä erotuksella, että turvapaikanhakijoista puhutaan eksplisiittisesti, mutta uusnatseista ei.
Seuraavassa analysoin Elomaan lausunnon, jonka jälkeen vertaan sitä pääministeri Juha Sipilän blogikirjoitukseen sekä hänen A-Studiossa esittämäänsä puolustuspuheenvuoroon.
Valtiot takaavat kansalaisilleen perusoikeuksia, ja kaikille ihmisille kuuluvat ihmisoikeudet on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perus- ja ihmisoikeudet koskevat ihmisten välisiä suhteita. Mutta onko ihmisellä oikeuksia suhteessa Jumalaan?
Continue reading “Onko ihmisellä oikeuksia suhteessa Jumalaan?”
Virtuaalinen todellisuus on lyhyessä ajassa uudistanut käsityksemme mahdollisuuksien rajoista tilassa, ajassa ja fysiikassa. Työmme teknologisten jatkeiden vaikutukset fyysiseen maailmaan ulottuvat kauas oman välittömän elinpiirimme ulkopuolelle. Teknologia on uusi sampo, ihmisen fysiikan ja älyn lähes rajaton jatke, jonka mahdollisuuksien rajat ovat vielä kaukana edessäpäin. Continue reading “Teknologia – taitojen taannuttaja ja elinehdoista etäännyttäjä”
Mielenterveydenhäiriöt ovat arvosidonnaisia asioita, vaikka niihin liittyisikin poikkeamia aivoissa. Varsinainen päätös siitä, mikä on tervettä ja mikä sairasta ja mikä on kuntoutumisessa oleellista, tehdään arvosidonnaisesti. Arvosidonnaisuus ei ole ongelma, mutta se on syytä tiedostaa.
Suomessa on viime vuosikymmenten aikana siirrytty psykodynaamisesti suuntautuneesta psykiatriasta neurobiologiseen psykiatriaan, jossa yhä keskeisemmässä asemassa ovat mielenterveyden biologiset selitysmallit, neurobiologiset tutkimusmenetelmät ja biologiset hoitomuodot.
Toisinaan kuulee sanottavan, että mielenterveydenhäiriön olemassaolo on todistettu, kun aivoista on löydetty jokin häiriöön liittyvä poikkeama. Arvosidonnaisuutta on myös käytetty haukkumasanana: Psykiatrian on kuittailtu olevan epätieteellistä touhua, jossa voi olla diagnooseista ihan mitä mieltä lystää. Jotkut ovat toivoneet, että neurobiologisen suuntauksen myötä saadaan kehitettyä arvovapaata psykiatriaa. Continue reading “Aivot ja arvosidonnaisuus”
