Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet
Keksintöprojektit ovat projekteja, joissa toteutetaan keksintöpedagogiikkaa, joka perustuu tekijäkulttuuriin. Tekijäkulttuurissa luodaan uusia teoksia tai sovelluksia yhdistelemällä perinteisiä käsityötaitoja sekä digitaalisia välineitä. Tekijäkulttuurille on ominaista luova ongelmanratkaisu, innovatiivisuus ja käsillä tekeminen. Keksintöprojekteissa työskennellään ryhmässä ja tuotetaan projektin aikana keksintö.
Pelkkä uuden tiedon omaksuminen ei nykyään enää riitä, vaan globaali ja digitalisoituva maailma vaatii yhä enemmän luovaa ja monialaista ongelmanratkaisua. Aiempien tutkimusten mukaan keksintöprojektit edistävät laaja-alaisen osaamisen kuten digitaitojen ja luovan ongelmanratkaisun kehittymistä sekä vahvistavat oppilaiden osallisuutta ja motivaatiota. Keksintöprojektit tukevat myös oppimista esimerkiksi STEM-taidoissa ja ryhmätyötaidoissa.
Aiempaa tutkimusaineistoa erityisen tuen oppilaiden osallistumisesta keksintöprojekteihin on vielä suhteellisen vähän, joten tämän tutkielman tavoitteena on tuoda esille erityisoppilaiden kokemuksia keksintöprojektiin osallistumisesta. Tekijäkulttuuria ja keksintöprojekteja pidetään kaikille sopivana, mutta korkeakoulutetut, korkean tulotason miehet ovat yliedustettuina tekijöissä ja esimerkiksi henkilöt, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita ovat aliedustettuina STEM-aloilla. Tekijäkulttuuri yleistyy nykyään, mutta materiaalit tekijäprojektien toteuttamisesta erityisoppilaille ovat puutteellisia. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, muuttuiko erityisoppilaiden näkemys omasta osaamisesta ja asenteista keksintöprojektin aikana.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Growing Mind -hanketta vaativan erityisen tuen oppilailta. Käsite “vaativa erityinen tuki” viittaa sellaisiin oppilaisiin, jotka tarvitsevat vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseen ja kuntoutumiseen. Tällaista tukea saavat esimerkiksi sellaiset oppilaat, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia tai monivammaisuutta. Oppilaat osallistuivat neljä viikkoa kestävään keksintöprojektiin, jonka aikana kerättiin oppilailta aineisto ryhmätyö- ja työskentelytaidoista. Osa oppilaista vastasi lisäksi Growing Mind alku- ja loppukyselyyn. Aineisto perustuu oppilaan omiin näkemyksiin ja itsearviointiin omista asenteista ja taidoista. Analysoin aineiston etsimällä positiivisia ja negatiivisia keskiarvojen muutoksia sekä tutkimalla aineiston tyyppiarvoja. Etsin aineistosta muutoksia digi- ja teknologia-asenteissa, luovassa ongelmanratkaisussa, luovuudessa, minäpystyvyydessä, työskentelytaidoissa, ryhmätyöskentelyssä ja osallisuudessa.
Tulokset ja johtopäätökset
Aineistosta löytyi sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia. Erityisoppilaat arvioivat omaa osaamistaan ja asenteitaan kaiken kaikkiaan hyvin positiivisessa valossa. Selkein positiivinen muutos oli havaittavissa luovassa ongelmanratkaisussa. Negatiivisimmat vastaukset oli havaittavissa ryhmätyötaidoissa ja minäpystyvyydessä. Muutoksissa oli voimakasta vaihtelua niin kysymysten kuin oppilaidenkin kesken. Kokonaisuudessaan muutokset jäivät kuitenkin pieniksi, joten tuloksia ei voi pitää kovin luotettavina. Keksintöprojektit ovat pitkiä projekteja, joten kiinnostuksen ja motivaation lasku ei ole välttämättä yllättävää. Voidaan kuitenkin pitää lupaavana, että negatiivisetkin muutokset jäivät pieniksi eli erityisoppilaiden kiinnostus projektiin säilyy suhteellisen muuttumattomana koko projektin ajan. Tämän perusteella keksintöprojekteja on kannattavaa järjestää kaikenlaisille oppilaille.
Ikra Sheikh
Muutokset erityisoppilaiden asenteissa ja oppimisessa keksintöprojektin aikana