Matematiikkaan liittyy vahvasti erilaisia asenteita ja ennakko-odotuksia. Tutkielmassa keskiössä on kuudesluokkalaisten minäpystyvyys matematiikan eri osa-alueilla. Heikko minäpystyvyys matematiikassa voi olla esteenä oppimiselle ja oman potentiaalin saavuttamiselle. Osaamista matematiikassa tutkitaan ja mitataan usein osa-alueittain, mutta minäpystyvyyden tutkimusta ei ole juurikaan tehty vertailevasti osa-alueiden välillä. Aikaisempi tutkimus osoitti, että matematiikan eri osa-alueet koetaan erilaisiksi, joka herättää mielenkiinnon siitä, eroaako minäpystyvyys osa-alueesta riippuen.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkielmassani lähdin tutkimaan: millainen kuudesluokkalaisten minäpystyvyys on matematiikan eri osa-alueilla, vaikuttaako sukupuoli minäpystyvyyteen ja minkälaisia eroja minäpystyvyydessä on yksilöllä matematiikan eri osa-alueilla.
Koska vastaavanlaista tutkimusta ei ollut aiemmin tehty lähdin laatimaan mittaria alusta lähtien itse. Mittarissa oli 12 matematiikan tehtävää: kolme tehtävää jokaisesta osa-alueesta. Osallistujat eivät saaneet laskea tehtäviä vaan heidän tehtävänään oli ainoastaan arvioida omaa pystyvyyden tunnettaan. Tutkimukseen osallistui kuudesluokkalaisia, joiden minäpystyvyyttä mitattiin kyselytutkimuksessa neljällä eri osa-alueella, jotka ovat aritmetiikka, algebra, geometria ja tilastomatematiikka. Sukupuolen vaikutuksen osalta aikaisempien tutkimusten tulokset olivat eriäviä, minkä vuoksi se tuli mukaan tutkimukseen.
Yksilön minäpystyvyyden eroja analysoin toistomittauksen varianssianalyysillä, jossa tutkitaan, onko yksilön vastaukissa tilastollisesti merkitsevää eroa eri osa-alueiden välillä.
Tulokset ja johtopäätökset
Tähän tutkimukseen osallistuneiden kuudesluokkalaisten minäpystyvyys matematiikan eri osa-alueilla oli keskiarvollisesti suhteellisen korkea. Tähän tutkimukseen osallistuneiden osalta sukupuoli ei vaikuttanut minäpystyvyyteen tilastollisesti merkitsevästi.
Toistomittauksen varianssianalyysi osoitti, että aritmetiikan ja algebran sekä aritmetiikan ja tilastomatematiikan välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero minäpystyvyydessä.
Jatkotutkimusehdotukset
Tutkimus oli luokassaan ensimmäisiä aiheeseen liittyen, joten jatkotutkimukselle olisi kyllä tilaa. Mielestäni mielenkiintoisimpia jatkotutkimusehdotuksia olisi suhteellisen samanlainen tutkimus, mutta koskemaan esimerkiksi koko oppivelvollisuutta aina alakoulusta lukion loppuun. Minäpystyvyyttä voisi vertailevasti tutkia esimerkiksi koulutuksen nivelvaiheissa eli siirtymissä alakoulusta yläkouluun, yläkoulusta lukioon sekä lukiosta valmistuvien osalta. Tähän tutkimukseen laatimaani mittaria voisi laajentaa ja tehtävien haastavuutta voisi laajentaa niin, että pystyvyyden tunnetta saataisiin koeteltua paremmin.
Alex Tiitinen
Pro gradu: Kuudesluokkalaisten minäpystyvyys mateamtiikan eri osa-alueilla