Tutkimuksen tausta
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia suomalaisen palvelualan yrityksen henkilöstön näkemyksiä suomen ja englannin kielen käytöstä ja kehityksestä monikulttuuristuvassa työyhteisössä. Tutkimuksessa pyrin vastaamaan kysymyksiin, mitä näkemyksiä henkilöstöllä on suomen ja englannin kielten käytöstä ja kehityksestä monikulttuuristuvassa suomalaisessa yrityksessä ja miten kielten käyttö työssä tulee henkilöstön näkemysten mukaan muuttumaan tulevaisuudessa. Tutkielman aihe on tärkeä monikansallisuuden tullessa suomalaisessa työelämässä ajankohtaisemmaksi. Aiemmat tutkimukset yritysten monikielisyydestä ovat koskeneet pääasiassa kansainvälisiä asiantuntijayrityksiä, joissa tutkimuksen kohteena ovat olleet toimistotyöntekijät ja muut toimihenkilöt. Oma tutkimukseni pyrki tuomaan tutkimusta lähemmäs suomalaista työkulttuuria ja palvelualan ammattilaisten näkökulmaa, jossa monikansallisuus on ollut jatkuvassa kasvussa parinkymmenen vuoden ajan.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin seitsemällä kiinteistöpalvelualan henkilöstön puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joissa keskusteluja ohjasi kielen käyttöä ja kehitystä koskevat kysymykset. Haastateltavien valinta perustui henkilöiden erilaisiin työtehtäviin yrityksessä sekä heidän omaan kiinnostukseensa tutkimukseen osallistumiseksi. Näkemyksiään oli edustamassa kaksi suorittavan työn tekijää, kaksi esihenkilöä, kaksi päällikkötason esihenkilöä ja yksi kouluttaja. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin videopuheluiden muodossa ja nauhoitettiin myöhempää litterointia varten. Vastauksia analysoitiin fenomenografisesta näkökulmasta, joka tähtää erilaisten näkemysten esiintuomiseen ja kuvailemaan ilmiötä näiden yksilöllisten näkemysten kautta. Kielet ovat yhteisössä merkittävä arvojen ja merkitysten välittämisen työkalu, mutta itse kieliin liittyvien merkitysten kuvailu tapahtuu aina yksilön oman näkemysmaailman kautta. Oman tutkielmani kannalta fenomenografia on kyseisen ilmiön lähestymiseen otollinen tutkimusmenetelmä.
Keskeiset tulokset ja johtopäätökset
Tutkielman keskeisissä tuloksissa kävi ilmi, että henkilöstön kokemus englannin kielen osaamisen tarpeen kasvusta oli koko Suomen laajuudella havaittavissa, mutta erityisesti yliopistokaupungeissa. Alueellisia eroja suomen ja englannin kielten käytössä muodostivat työyhteisöjen oma kielitausta: monikulttuurisissa ryhmissä käyttökieleksi valikoitui englanti, mutta yhteisöissä, joissa muodostui joko suomen tai venäjän kielen enemmistö, nousi kyseinen kieli englannin edelle. Näkemykset suomen kielen käytöstä painottivat uralla etenemisen mahdollisuuksia ja suomalaisyrityksen arvoja. Erityisesti vieraskielinen henkilöstö nosti esiin suomen kielen tärkeyden kotoutumiselle ja yhteenkuuluvuuden tunteelle. Kielten kehittymisen kannalta huomionarvoisia tekijöitä olivat kielelle altistumisen tilanteet, ympäristön tuki kielen harjoittamiseen sekä henkilöiden välisen kommunikoinnin tavoitteet, jotka painottivat joko viestinnän tehokkuutta tai kielen harjoittamista. Tulevaisuuden kannalta englannin kielen osaaminen koettiin tärkeäksi erityisesti esihenkilötason tehtävissä, mitä haluttiin tukea yrityksen tarjoamilla koulutuksilla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että suomen kielen merkitys ei suomalaisessa työyhteisössä tule häviämään. Suomen kieli nähdään osana kulttuurista identiteettiä, jota myös moni vieraskielinen Suomessa työskentelevä ja kotoutumiseen pyrkivä työntekijä tavoittelee. Ihmisillä on kuitenkin synnynnäinen halu kuulua johonkin yhteisöön, ja yhteinen kieli nähdään tärkeänä yhteenkuuluvuuden kokemuksen kannalta. Oman tutkielmani tulokset tarkastelivat ilmiötä vain muutaman omaa tehtäväaluettaan edustavan henkilön kautta, mutta jatkotutkimuksia ajatellen voisi ilmiön tutkimiseen olla laajempi otanta yrityksen työtehtävien edustajia. Muita mielenkiintoisia tutkimusaiheita voisi olla kielten merkitysten tutkiminen ainoastaan kotoutumisen näkökulmasta sekä myös palvelualan asiakkaiden näkemykset työkielten vaatimuksista.
Aino Suuniitty
”Kai täälläkin täytyy sitten ruveta sivistymään” – Palvelualan henkilöstön näkemyksiä suomen ja englannin kielen käytöstä ja kehityksestä monikulttuuristuvassa työyhteisössä