Taloudellinen eriarvoisuus lapsen arjessa

Suomessa lasten hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja varjostaa lapsuuden eriarvois- tuminen. Lapsiperheiden väliset taloudelliset erot heijastuvat osaksi lasten arkea ja lapsuutta, mikä näkyy erityisesti lasten vertaissuhteissa. Taloudellinen eriarvoisuus ei näyttäydy pelkästään tavaroiden tai hyödykkeiden kautta, vaan siihen liittyvät seurannaisvaikutukset voivat näkyä myös sosiaalisissa suhteissa. Kulutusorientoituneessa yhteiskunnassa lapsen kulutusmahdollisuudet määrittävät aineellisten tarpeiden lisäksi myös sosiaalista arvoa, sillä tietyntyyppisillä tai merkkisillä vaatteilla voi päästä osaksi kaveriporukkaa. Tässä tutkimuksessa pyrinkin keskittymään lasten taloudelliseen eriarvoisuuteen liittämiin merkityksiin lasten vertaissuhteissa.

Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lasten käsityksiä taloudellisesta eriarvoisuudesta. Tutkielman keskiössä ovat lasten käsitykset taloudellisesta eriarvoisuudesta, sen herättämät ajatukset ja lasten siihen liittämät merkitykset. Eriarvoisuus on lisääntynyt Suomessa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, erityisesti lapsiperheiden keskuudessa ja koska ilmiön vaikutukset ulottuvat aikuisten lisäksi myös lapsiin, on aihetta syytä tarkastella myös heidän näkökulmastaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin eläytymismenetelmän sekä puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tutkielman aineisto kerättiin Helsingissä sijaitsevan alakoulun viides- ja kuudesluokilta eläytymiskertomusten ja teemahaastattelujen avulla. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin fenomenografista lähestymistapaa apuna käyttäen.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset

Tutkimukseen osallistuneet lapset havaitsivat taloudellista eriarvoisuutta selkeimmin ma- teriaalisten tekijöiden, kuten vaatetuksen, tavaroiden, lasten käytössä olevan rahan tai kodin, perusteella. Taloudellisen eriarvoisuuden seuraukset näkyivät tutkimukseen osallistuneiden lasten mukaan myös lapsen vertaissuhteissa: mikäli lapsi ei ulkoisilta tekijöiltään vastaa vertaisten parissa vallitsee normistoa, tuottaa se lapselle häpeää ja saattaa johtaa syrjityksi ja kiusatuksi tulemiseen. Vertaissuhteissa taloudellinen eriarvoisuus tuli ilmi selkeimmin taloudellisten resurssien eroina. Samankaltaisten kuluttamismahdollisuuksien nähtiin luovan yhteenkuuluvuutta vertaissuhteissa, mutta toisaalta tuottavan eriarvoisuutta lasten välille.

Karin Klöve

Viides- ja kuudesluokkalaisten käsityksiä taloudellisesta eriarvoisuudesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *