Tutkimuksen taustaa
Jokainen kohtaa elämässään haastavia tilanteita ja vastoinkäymisiä, ja erityisesti viime vuosina olemme kohdanneet haasteita ja muutoksia esimerkiksi COVID-19-pandemian ja Euroopassa käytävän sotatilanteen vuoksi. Myös lapset ovat voineet entistä huonommin viime vuosina. Maailmantilanne ja muut elämäämme koskettavat haasteet voivat horjuttaa hyvinvointiamme, ja meidän tulee selviytyä ja sopeutua erilaisiin muutoksiin.
Viime vuosina pinnalla on ollut resilienssin käsite, joka tarkoittaa myönteistä sopeutumista sekä palautumiskykyä vastoinkäymisistä. Resilienssi on muuttuva ja kehittyvä ominaisuus, ja jo pienet lapset opettelevat sen käyttöä. Resilienssi ja siihen liittyviä tekijöitä tulisi nostaa ilmiönä enemmän näkyväksi pienten lasten näkökulmasta, jotta voimme tukea lapsia erilaisissa haasteissa. Lasten ääntä on tärkeää kuulla aiheesta, sillä lapset voivat tuoda paljon ymmärrystä, ideoita ja kykyjään haasteiden ratkaisemiseen ja heidän elämäänsä koskeviin kysymyksiin.
Resilienssiä voi kasvattaa tukemalla lasten voimavarojen sekä vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Positiivinen psykologia on nostanut esille vahvuuksien tärkeyden resilienssin kasvattamisessa. Omien vahvuuksien tunnistaminen voi auttaa lasta kasvattamaan luottamusta itseensä ja kehittämään itsenäistä ajattelukykyä kohdatessa erilaisia haastavia tilanteita.
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Tutkielman tutkimustehtävänä oli selvittää 2. luokkalaisten kokemuksia ja selviytymiskeinoja haastavista tilanteista. Lisäksi haluttiin selvittää oppilaiden vahvuuksien käyttöä sekä minäpystyvyyttä haastavissa tilanteissa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkielman aineisto tuotettiin puolistruktruroiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui 20 oppilasta eräästä pääkaupunkiseudun koulun 2. luokalta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin etsimällä vastauksista yhdistäviä teemoja.
Tulokset ja pohdintaa
Tutkimustuloksista ilmeni laidasta laitaan erilaisia teemoja haastavien tilanteiden osalta, kuten haasteet vertaissuhteissa, pelottavat ajatukset, aikuisen reaktion jännittäminen ja haasteet osaamattomuuden tai epäonnistumisen takia. Oppilaiden kuvailemista selviytymiskeinoista oli tunnistettavissa omia selviytymiskeinoja sekä muiden tukea selviytymiskeinona. Oppilaiden selviytymiskeinot olivat yhteneväisiä aiemman tutkimuksen kanssa, joissa selviytymiskeinoiksi on tunnistettu muun muassa ongelmanratkaisua, sosiaalista tukea, ajattelun muutosta, tunteiden säätelyä ja toiveikasta ajattelua. Osana selviytymiskeinoja oppilaat kuvailivat käyttäneensä erilaisia luonteenvahvuuksia, kuten sinnikkyyttä, rohkeutta, toiveikkuutta, kiitollisuutta, luovuutta ja itsesäätelyä. Oppilaiden vastauksista ilmeni suurimmaksi osaksi uskoa omiin kykyihin eli minäpystyvyyttä haastavissa tilanteissa, mutta osa oppilaista koki selviytyvänsä haasteista huonommin.
Tutkimukset ovat osoittaneet resilienssin ja vahvuuksien välistä yhteyttä, ja myös tässä tutkielmassa korostui näiden yhteys. Luonteenvahvuudet ja niiden käyttö ovat luonteva osa arkea ja erilaisia vastoinkäymisiä. Tällä tutkielmalla ei pystytty luotettavasti tutkimaan oppilaiden resilienssiä, mutta oppilaiden vastauksista oli tunnistettavissa samankaltaisia piirteitä erilaisiin resilienssin suojaaviin ja edistäviin tekijöihin, kuten toiveikkuutta, itsesäätelyä ja minäpystyvyyttä. Tutkielma vastaa tarpeeseen tutkia lisää vahvuuksien hyödyntämistä osana resilienssin kasvattamista. Resilienssi muodostuu yksilön ominaisuuksien lisäksi myös perheen ja muun yhteisön tuesta. Lasten vahvuuksien ja resilienssin tukemisessa korostuukin perheen ja koulun roolit sekä näiden välinen yhteistyö. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti lapsiin, jotka kokevat selviytyvänsä heikommin haasteista ja ovat haavoittuvaisessa asemassa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia aihetta lisää pienten lasten näkökulmasta ja haastatella oppilaiden lisäksi myös huoltajia ja opettajia.
Emilia Haverinen
Toisluokkalaisten kokemuksia haastavista tilanteista ja niistä selviytymisestä –
Resilienssitekijät ja vahvuudet osana selviytymiskeinoja