Kosmetiikkapakkaukset osana arjen estetiikkaa

Kosmetiikka liitetään mediassa ja markkinoilla usein ylellisiin kokemuksiin. Visuaalisesti miellyttävän näköiset ja väriset kosmetiikkapakkaukset herättävät kuluttajan mielenkiinnon kaupassa, ja pakkauksen ulkoiset ominaisuudet vaikuttavat kuluttajan mielikuviin tuotteesta sekä itse pakkauksesta. Materiaalien ja värien perusteella kuluttajat tekevät päätelmiä esimerkiksi tuotteen laadusta ja hinnasta. Tänä päivänä kosmetiikkamarkkinoilla ylellisyyden rinnalla ovat vahvistuneet ekologiset arvot, mikä on suunnannut sekä kuluttajien että tutkimuksen kiinnostusta kohti ympäristöystävällistä kosmetiikkaa ja pakkauksia.

Kosmetiikkaa käytetään päivittäin ja sen käyttö painottuu kotiin. Tutkimustehtävänäni olikin tarkastella, mitä kosmetiikkapakkausten visuaalisuus, värit ja materiaalit merkitsevät kuluttajille kodin piirissä ja arjen estetiikan ja ekologisuuden näkökulmista. Arjen estetiikka on keskeinen osa ihmisen arkea, vaikka sen merkityksiä ei aina tunnisteta, ja aihe on myös jäänyt vähäiseksi kotitaloustieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimus lisää ymmärrystä kosmetiikkapakkausten estetiikkaan ja ekologisuuteen liitetyistä mielikuvista ja merkityksistä kuluttajien kotona.  Arjen estetiikan ja kestävän elämäntavan tukeminen ovat kotitaloustieteen keskeisiä teemoja, joiden kautta voidaan tukea ihmisten hyvinvointia ja hyvää arkea.

Tutkimusote oli laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin parihaastatteluina.  Haastateltavia oli 12 ja he olivat iältään 26–67-vuotiaita. Haastatteluissa hyödynnettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä virikemateriaalina biohajoavia kosmetiikkapakkauksia. Virikemateriaalin kautta keskusteltiin erityisesti pakkausväreistä, pakkauksen muotoilusta ja biohajoavuudesta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Mielihyvän kokemuksia ja kodin estetiikkaa

Tulosten mukaan kosmetiikkapakkaukset tarjoavat kuluttajille mielihyvän ja nautinnon kokemuksia. Kuluttajat halusivat pakkausten ja värien miellyttävän itseä ja toivat esiin esteettisesti miellyttävän pakkauksen aikaan saamia luksuskokemuksia. Vaikka pakkausta ei katsoisi kotona kukaan muu, pakkausten estetiikka miellettiin tärkeänä henkilökohtaisena kokemuksena.

Pakkausten visuaalisuus ja värit osoittautuivat merkitykselliseksi myös kodin sisustuksessa, jolloin kokijoina ovat yksittäisen kuluttajan lisäksi myös muita kodissa asuvia tai vierailevia henkilöitä. Esimerkiksi käsisaippuan haluttiin miellyttävän silmää ja sopivan sisustukseen. Kosmetiikkapakkausten yhteneväinen värimaailma nähtiin tärkeänä ja pakkauksia myös sommitellaan kotona väreittäin. Kauniita kosmetiikkapakkauksia kerrottiin käytettävän myös kodin koriste-esineinä ja säilytysastioina, kun taas rumat pakkaukset piilotettiin.

Pakkaukset luovat mielikuvia

Pakkauksen ulkonäön ja värien perusteella tehtiin päätelmiä pakkauksen sopivuudesta itselle. Kuluttajat hankkivat kosmetiikkapakkauksia, joiden he kokevat sopivan omaan elämäntyyliinsä ja identiteettiinsä. Kuluttajat tekivät myös eroa pakkauksen värien, materiaalin, muotoilun ja fontin perusteella ylellisen ja laadukkaan, tavallisen ja arkisen sekä ekologisen pakkauksen ja kosmetiikan välillä. Esimerkiksi väreistä musta ja kulta viestivät kuluttajalle ylellisyydestä, kun taas valkoisuus arkisesta ja halvasta. Materiaaleista taas lasi miellettiin ylellisenä ja muovi arkisena. Ekologiseen pakkaukseen liitettiin maanläheisiä ja luontoon yhdistettäviä värejä, kuten ruskea ja vihreä sekä värin epätasaisuus, ja materiaaleista pahvi ja kartonki. Ekologisen pakkauksen tunnistaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Pakkausten säilytysratkaisujen avulla kuluttajat voivat välittää näitä kokemuksiaan muille, ja tehdä näin omaa arvomaailmaansa ja elämäntyyliänsä sosiaaliselle yhteisölle näkyväksi.

Tulevaisuuden uudenlainen estetiikka

Pakkausten estetiikkaan liittyviä kokemukset herättävät kiinnostuksen kohti uudenlaista, vihreää estetiikkaa. Yhtäältä kuluttajat hakevat kosmetiikkapakkauksista luksuskokemuksia ja ylellisiä materiaaleja ja värejä, toisaalta he ovat huolissaan pakkausten ympäristövaikutuksista. Pakkaussuunnittelua tulisi kehittää kohti ympäristöystävällisiä ja esteettisiä ratkaisuja. Kiinnostavaksi tulevaisuuden tavoitteeksi nousee ympäristöystävällisten pakkausten ja houkuttelevan kuluttajaestetiikan kohtaaminen kuluttajien arjessa, jossa pakkaukset osallistuvat paitsi kuluttajien arjen estetiikan luomiin kokemuksiin myös omien arvojen ilmaisemiseen muille.

 

Josefiina Iivanainen

Kuluttajien näkemyksiä kosmetiikkapakkausten estetiikasta, materiaaleista ja väreistä

Suomalaista ja japanilaista arkea tutkimassa

Arkemme kietoutuu ruoan ympärille monin tavoin, esimerkiksi ruoanvalmistuksen, ravintolassa syömisen, sosiaalisen median, television ruoanlaitto-ohjelmien ja sosiaalisten tilanteiden kautta. Ruoka on erottamaton osa ihmisyyttä ja kulttuuria sekä olennainen osa kotitaloustieteellistä tukimusta. Nämä lähtökohdat ohjasivat tutkimusasetelmaani, jossa tarkastelin suomalaisen ja japanilaisen ruokakulttuurin historiallisia piirteitä, tuoden niitä lähemmäs nykypäivää sosiaalisen median kuvien kautta.

Tutkimuksessani tarkastelin suomalaista ja japanilaista ruokakulttuuria visuaalisen kulttuurintutkimuksen keinoin. Aineistona oli suomalaisen ja japanilaisen ruokakulttuurin piirissä tuotettuja valokuvia ruoasta, joita tutkimushenkilöt olivat julkaiseet sosiaaliseen mediaan. Tutkimuksessani pyrin tunnistamaan näiden kahden ruokakulttuurin ominaispiirteitä kuvan tulkinnan keinoja apuna käyttäen.

Ruoan ja kulttuurin tutkimisessa läsnä on aina myös estetiikkakäsitykset, jotka ovat sidoksissa kultuuriin ja kunkin ajan estetiikkakäsityksiin. Tutkimuksessani sivuttiin myös hieman suomalaisia ja japanilaisia estetiikkakäsityksiä etenkin ruoan ja kodinesineistön osalta.

 

Kulttuurintutkimuksen lähtökohtia

Tutkimuksessa näyttäytyi kulttuurihistoriallinen sekä -antropologinen ote, jota sovelsin kotitaloustieteeseen. Kuvatulkinnan ja antropologian yhdistäminen ei ole tavallista kotitaloustieteessä, joten tutkimukseni tarjoaa uutta näkökulmaa kotitaloustieteen tutkimukseen. Tutkimukseni tuo esille kuvientulkinnan tärkeyttä ja moninaisuutta jatkuvasti kuvallistuvammassa maailmassa.

Ymmärtääksemme nykyisiä ruokakulttuureja, tulee ymmärtää niitä historiallisia piirteitä ja olosuhteita, joista ruokakulttuurit ovat syntyneet ja muovautuneet nykyiseen muotoonsa. Ruoka ja sen symboliset merkitykset auttavat ymmärtämään myös kulttuurin syvärakenteita ja siinä elävien ihmisten todellisuutta. Tämän päivän ruokakulttuuria tutkittaessa emme voi sivuuttaa teknologian vaikutusta kulttuuriseen muutokseen. Tämä näkyy myös tutkimusaineistossani, joka muodostuu sosiaaliseen mediaan postatuista ruokakuvista.

Ruokakulttuurintutkimus on kokonaisuudessaan erittäin laaja-alainen ja monimerkityksellinen ja onkin mahdotonta ottaa huomioon kaikkia tutkimukseen vaikuttavia piirteitä ja lähtökohtia. Ruoka ja siihen liittyvät merkitykset ovat erilaisia jokaisessa kulttuurissa, jokaiselle kulttuurin jäsenelle. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää sosiaalisen median ruokakuvista suomalaiselle ja japanilaiselle ruokakulttuurille tyypillisiä kulttuurisia elementtejä, kuten tyypillisiä raaka-aineita, ruoka-annoksia ja ruoan asettelun tapoja.

 

Tutkimuksen tulokset

Molemmissa ruokakulttuureissa näyttäytyi edustavasti ruokakulttuurin maantieteellinen sijainti sekä maan kulttuurihistorialliset piirteet. Maantieteellinen sijainti näyttäytyy muun muassa raaka-ainevalinnoissa ja ruoanvalmistustavoissa sekä naapurimailta saaduissa vaikutteissa. Kulttuurihistoria on sidoksissa edellä mainittuihin elementteihin, minkä lisäksi siihen vaikuttavat sosiaaliset ulottuvuudet ja maan historialliset tapahtumat, jotka ovat muovanneet ruokakulttuurien arvoja ja ideologioita sekä ruokakulttuurin ilmenemismuotoja. Ruokakuvien estetiikka oli molemmissa ruokakulttuureissa aineiston perusteella melko yksinkertaista ja käytännönläheistä kietoutuen voimakkaasti arkeen ja sen estetiikkakäytänteisiin.

Vaikka sosiaalinen madia on läsnä jokapäiväisessä elämässämme, tiedämme loppujen lopuksi aika vähän sen käytänteistä ja merkityksistä sosiaaliseen maailmaamme. Sosiaalinen media on muuttunut entistä visuaalisemmaksi ja interaktiivisemmaksi ja sen sosiaaliset normit muovautuvat jatkuvasti. Sen vuoksi tarvitsemme lisää tutkimuksia sosiaalisen median vaikutuksista ja merkityksistä arkielämäämme ja sosiaalisiin suhteisiimme ja muuttuviin viestintätapoihimme. Tutkiessamme aihetta enemmän ymmärrämme itseämme, muita ihmisiä ja kulttuureja entistä paremmin.

 

Millie Huovinen

Pro gradu -tutkielma:
Arki Suomessa ja Japanissa – Visuaalisen kulttuurintutkimuksen, ruokakulttuurin ja kotitaloustieteen kohtaamisia ruokakuvissa.