Author Archives: Anni Aarinen

375 humanistia: Elina Suomela-Härmä

|

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Elina Suomela-Härmä on romanisti, joka väiteltyään muinaisranskalaisesta kirjallisuudesta toimi muun muassa Tampereen yliopistossa ranskan kielen apulaisprofessorina. Vuonna 1998 hänet nimitettiin Helsingin yliopiston ensimmäiseksi italialaisen filologian professoriksi. Tästä tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle vuonna 2014.

Tutustu Elina Suomela-Härmään 375 humanistia -verkkosivuilla

Suomela-Härmä ja italialaisen filologian opiskelijoita Helsingin Kirjamessuilla 2014. Kuva: Mika Federley

Suomela-Härmä ja italialaisen filologian opiskelijoita Helsingin Kirjamessuilla 2014. Kuva: Mika Federley

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Afrikkalaispiirteet kirjallisuudessa haastavat suomentajan

|

Kun suomentaja kohtaa afrikkalaistettua englantia, edessä on käännösongelma: kielen afrikkalaisille piirteille ei yleensä ole vastineita suomessa. Paljonko paikallisväriä kannattaa ottaa mukaan käännökseen?

Paikallisuutta ja politiikkaa

Adichie, Chimamanda Ngozi (2003): Purple Hibiscus. Suomentanut Kristiina Savikurki 2010. Kuva: maailmankirjat.

Monet länsiafrikkalaiset kirjailijat pyrkivät afrikkalaistamaan englanninkielisen tekstinsä kieltä. He käyttävät afrikkalaisista kielistä peräisin olevia sanoja ja kääntävät englanniksi äidinkielensä kulttuurisia piirteitä kuten sananlaskuja ja vertauksia.

Afrikkalaistettua englantia ei käytetä kirjallisuudessa ainoastaan paikallisvärin luomiseen ja paikallisen elämän kuvaamiseen vaan taustalla voi olla myös poliittisia ja ideologisia tarkoitusperiä.

– Kirjailija haluaa esimerkiksi horjuttaa englannin valta-asemaa tekemällä eroa entisen siirtomaaisännän kieleen, purkaa siirtomaa-ajalta periytyviä yhteiskunnallisia rakenteita tai muuttaa vanhoja Afrikkaan liitettyjä mielikuvia, selittää Anne-Marie Lindfors. Hänen tuore väitöskirjansa käsitteli länsiafrikkalaisten englanniksi kirjoitettujen romaanien suomentamista.

Kääntäminen on ongelmanratkaisua

Okri, Ben (1996): Dangerous Love. Suomentanut Seppo Loponen 1996. Kuva: Bookcrossing.

Tutkittujen teosten suomentajat käyttivät erilaisia strategioita käännösongelmien ratkaisemiseen. Osa säilytti lähtötekstin hybridisyyden eli afrikkalaiset kieli- ja kulttuuripiirteet, osa taas vähensi niitä suomennoksessa.

Lindfors huomasi, että länsiafrikkalaisten romaanien afrikkalaiset kieli- ja kulttuuripiirteet säilytetään suomennoksissa jopa yllättävän tarkasti. Parin viime vuosikymmenen aikana trendi on kuitenkin muuttunut: suomentajat ovat alkaneet tehdä romaaneista helpommin lähestyttäviä suomalaislukijoille. Kääntäjät muun muassa selittävät vieraita kieli- ja kulttuuripiirteitä tai jättävät niitä pois käännöksistä.

Kotoutettua suomennosta on sujuvampaa lukea kuin lähtötekstin vieraat piirteet säilyttävää käännöstä. Teosten afrikkalaisen kulttuuritaustan häivyttäminen voi kuitenkin ylläpitää stereotyyppisiä käsityksiä Afrikasta ja vaientaa alkuperäistekstin poliittisen tai ideologisen sanoman.

– Jos taas teosten vieraat kieli- ja kulttuuripiirteet säilytetään suomennoksissa, länsiafrikkalaiset romaanit voivat vaikuttaa liian vaikeilta eivätkä siksi kiinnosta suomalaisia lukijoita, Lindfors kuvailee ongelmaa.

Lindforsin tulokset auttavat arvioimaan, miten käännösstrategiat mahdollisesti vaikuttavat länsiafrikkalaisten romaanien vastaanottoon Suomessa. Oppeja voi hyödyntää myös muun jälkikoloniaalisen kirjallisuuden suomentamisessa.

FM Anne-Marie Lindfors väittelee aiheesta 28.2.2015. Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Aineisto

Länsiafrikkalaisia, englanniksi kirjoitettuja romaaneja on suomennettu viisitoista, joten Lindforsin 12 teoksen otos oli varsin laaja. Tutkimusaineiston romaaneista yhdeksän on peräisin Nigeriasta ja kolme Ghanasta. Ne on julkaistu Suomessa vuosina 1963–2010. Romaanit on kirjoittanut yhdeksän eri kirjailijaa ja suomentanut samoin yhdeksän eri kääntäjää.

24 February Guest lecture by Bill Croft

|

Professor William Croft (University of New Mexico) will visit the Department of Modern Languages and give a guest lecture with the title:

“Modeling language change across the lifespan: individual trajectories in language change”.

Date: Tuesday, 24th February, 14-16
Venue: Metsätalo seminar room 12 (3rd floor)

Both teachers and students are warmly welcome to attend.

Abstract

It has long been observed that the grammar of a speech community is more regular than the grammar of individuals (e.g. Weinreich, Labov and Herzog 1968:188). The same appears to be true of language change. While the community change follows an S-curve (ibid. 113), individuals are more variable in their trajectories of use across the lifespan.

Empirical studies including trend and panel studies have described variation in change across the lifespan, but represent quite small samples. We use a mathematical model of a usage-based evolutionary framework for language change that is compatible with sociohistorical linguistics to examine individual variation during a community change.

After introducing the model and the requirements for producing S-curves in community change (Blythe and Croft 2012), we describe results related to three phenomena involving language change across the lifespan. The first phenomenon is the apparent time construct: under certain qualifications, differences in language behavior across ages reflects different stages of a language change in progress. Although age-based differences are sometimes due to age-grading, and are influenced by changes in social identity over the lifespan, the primary determinant of the apparent time construct is hypothesized to be a decline in flexibility towards language change over one’s lifetime. This explanation is borne out in our model.

The second phenomenon is the adolescent peak: the apparent time construct appears to go in reverse for children, who are less progressive towards an incoming change that adolescents. The adolescent peak has been explained in terms of differences in social networks: children interact more with caregivers a generation older until later childhood and adolescence. The model of this explanation gives the peak most reliably, but the peak may also occur with other network structures in our model.

The third phenomenon is the observation of roughly two patterns of language change across the lifespan: one in which most individuals change gradually, following the mean of community change, and one in which most individuals have more categorical behavior, and change rapidly if they change at all (Sankoff and Blondeau 2007:580-81; Nevalainen et al. 2011). Our modeling of these two patterns suggests that they represent different balances between the differential weighting of competing variants on the one hand, and degree of accommodation to other speakers on the other.

Ranskalaiset klassikot -yleisöluentosarja 24.2.–5.5.

|

Yleisölle avoin luentosarja käsittelee keskeisiä ranskalaisia kirjailijoita eri aikakausilta. Puhujat ovat kirjailijoita, tutkijoita tai innokkaita lukijoita. Kukin puhuja kertoo aiheena olevasta kirjailijasta ja tämän tuotannosta omasta näkökulmastaan.

Luennot järjestetään tiistaisin 24.2.–5.5.2015 kello 18:15–19:45 Metsätalon salissa 2 (Unioninkatu 40 B, 2. kerros).

Luentosarjan järjestää ranskalaisen filologian oppiaine yhteistyössä Marcel Proustin ystävät – Marcel Prousts vänner -yhdistyksen kanssa.

Ohjelma

24.2.

Aiheena Nathalie Sarraute, puhujana Laura Lindstedt
Aiheena Marguerite Duras, puhujana Aura Sevón

3.3.

Aiheena Choderlos de Laclos, puhujana Teemu Ikonen
Aiheena Denis Diderot, puhujana Timo Kaitaro

10.3.

Aiheena André Gide, puhujina Claes Andersson, Marianne Bargum

17.3.

Aiheena Gustave Flaubert, puhujana Maria Mäkelä

24.3.

Aiheena Charles Baudelaire, puhujina Antti Nylén, Tarmo Kunnas

31.3. ei luentoa

7.4.

Aiheena Albert Camus, puhujana Jyrki Kiiskinen, Anne Riippa

14.4.

Aiheena Michel de Montaigne, puhujina Renja Salminen, Saara Pääkkönen

21.4.

Aiheena Stendhal, puhujana Iris Schwanck
Aiheena Émile Zola, puhujana Riikka Rossi

28.4. ei luentoa

5.5.

Aiheena Patrick Modiano, puhujina Joel Haahtela, Barbro Holmberg

Miten Saksa näkyy suomalaismediassa? -luento 17.2.

|

Saksan Suomen suurlähetystön lehdistöpäällikkö Joachim Bussian luennoi aiheesta “Miten Saksa näkyy suomalaismediassa” tiistaina 17.2.2015 klo 17:15–18:45 Helsingin yliopistossa Metsätalon luentosalissa 1 (Unioninkatu 40).

saksaKyseessä on ”Saksalaisvaikutteita Suomen kulttuurissa ja yhteiskunnassa” -luentosarjan neljäs osa. Sarja järjestetään Emil Öhmannin säätiön tuella.

Tervetuloa!