Suomalainen kielitieteilijä löysi uuden näkökulman espanjan ja portugalin rakenteisiin

Pekka Posio. Kuva: Nykykielten laitosPekka Posio. Kuva: Nykykielten laitos

Espanjan kielen suosio yliopistossa ja harrastuksena kasvaa jatkuvasti. Suomalaisten innostus espanjaan ja portugaliin on erityistä, sillä kielen opiskeluun motivoi useimmiten kiinnostus musiikkiin, jalkapalloon, tanssiin tai muuhun kulttuuriin, yleisestä kielitieteestä huippuarvosanalla marraskuussa väitellyt Pekka Posio sanoo.

Posio itse kiinnostui jo yläasteiässä espanjankielisistä elokuvista ja musiikista. Tämä innostus johti hänet myöhemmin opiskelemaan romaanisia kieliä Helsingin yliopistoon. Väitöskirjatutkimuksen lisäksi hän on ehtinyt opettaa espanjan ja portugalin kieltä muun muassa Kielikeskuksessa ja laatia portugalin kieliopin ja espanjan oppikirjan.

Neljästä artikkelista rakennetussa väitöskirjassa Posio tutki subjektin ilmaisemista puhutussa espanjassa ja portugalissa.  Käytännössä hän selvitti persoonapronominien roolia kielissä, jossa subjekti ilmenee verbien taivutusmuodosta eikä pronominien käyttö ole pakollista. Ilmiö on tuttu myös suomen kielestä ensimmäisestä ja toisesta persoonasta.

– Itse asiassa tämä on yleinen ilmiö kielissä. Suomalaisille tutut englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat harvinaisuuksia, koska niissä subjektia ei yleensä voi jättää lauseesta pois.

Vaikka väitöskirjan aihe on yksi espanjalaisen kielitieteen tutkituimmista kysymyksistä, vertaileva näkökulma portugaliin on jäänyt aiemmin huomiotta. Posion mukaan portugalin kielen opiskelu on Brasilian nousevasta taloudesta huolimatta Espanjassa marginaalista.

Monelle espanjan puhujalle on yllätys, että yksikön ensimmäisen persoonan verbimuodoista yleisimmin käytettyjä ovat creo ’uskon’ ja ’tiedän’. Yleisimmin käytettyjen verbien yhteydessä subjektin ilmaiseminen poikkeaa muista verbeistä.

– Ihmiset ovat yleensä sokeita äidinkielensä rakenteille. Emme useinkaan mieti, mitä sanoja käytämme, vaan kielen usein toistuvista rakenteista tulee rutiinia. Vieraskielinen tutkija tuleekin usein kiinnittäneeksi huomiota sellaiseen, mikä kielen natiivipuhujalta jää havaitsematta.

Tutkittuaan subjektin ilmaisemista Posio aikoo seuraavaksi keskittyä espanjan ja portugalin impersonaalisiin rakenteisiin, joissa subjekti tai tekijä häivytetään kokonaan taka-alalle.

– Usein kielitieteessä törmää ajatukseen, että kielen pääasiallinen tehtävä on kertoa mahdollisimman yksiselitteisesti kuka teki mitä ja kenelle. Aidon kielenkäytön tutkimus kuitenkin osoittaa, että jotakin yleensä jätetään sanomatta ja monitulkintaisuus on kielessä pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Pekka Posio väitteli 2. marraskuuta aiheesta Pronominal subjects in Peninsular Spanish and European Portuguese: semantics, pragmatics, and formulaic sequences.
Väitöskirjan  elektroninen versio löytyy E-theis-palvelusta.

Pekka Posio Helsingin Yliopiston Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä

 

Nykykielten uudet opiskelijat aloittivat opintonsa

On hienoa, että olette valinneet nykykielten laitoksen. Olette myös valinneet järkevästi, sillä kieli on kaiken inhimillisen toiminnan perusta, laitoksen johtaja Arto Mustajoki sanoi uusille opiskelijoille järjestetyssä infotilaisuudessa maanantaina.

Opiskelijoille tarjoillaan Nykykielissä kattaus, jossa kieli, kirjallisuus ja kulttuuri kohtaavat. Humanistisen tiedekunnan suurimmassa laitoksessa on lähes 2 400 pääaineopiskelijaa. Vuosittain Nykykielistä valmistuu noin 170 maisteria.

– Viiden vuoden päästä vuorossa olette te, Mustajoki sanoi uusille opiskelijoille.

Laitoksesta valmistuneet työllistyvät hyvin. Suurin osa tällä viikolla aloittaneista opiskelijoista tulee valmistuttuaan työskentelemään opettajina, kääntäjinä ja tulkkeina, toimittajina ja tiedottajina sekä kielen ja kulttuurin ammattilaisina ja asiantuntijoina esimerkiksi ministeriöissä ja kansainvälisissä järjestöissä.

Mustajoki muistutti opiskelijoita myös siitä, että olennainen osa hyvää kielitaitoa on kulttuurin tuntemus. Hänen mukaansa yliopistossa ei voi kuitenkaan oppia kaikkea, vaan vieraan kielen omaksumiseen tarvitaan aktiivisuutta myös vapaa-ajalla.

– Yliopiston ensisijainen tehtävä onkin kehittää ajattelua. Haluamme, ettette ainoastaan osaa ja tiedä asioita, vaan pystytte myös selittämään ja ymmärtämään niitä.

Lataa esite: Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa

Nykykielten laitos tarjoaa opetusta kaikkiaan 23 kielessä sekä kieliteknologian ja yleisen kielitieteen oppiaineissa.

Selvitys: Romanistit työllistyvät hyvin

Romaanisten kielten laitokselta valmistuneet maisterit työllistyvät yhä hyvin ja työskentelevät aiempaa useammin vakituisissa työsuhteissa, selviää FT Johanna Isosävin työelämäselvityksestä “Mikä romanistista tuli isona? Entiseltä romaanisten kielten laitokselta vuosina 2004-2009 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään”.

Selvityksessä tutkittiin, miten ja mihin ammatteihin ranskalaisen, espanjalaisen ja italialaisen filologian maisterit ovat työllistyneet ja miten he ovat hyödyntäneet koulutusta työtehtävissään. Vastanneista työssä kävi kahdeksan kymmenestä. Puolet vastanneista katsoo työskentelevänsä täysin koulutusta vastaavassa työssä.

Koulutuksen hyödyllisimpänä antina pidettiin kielitaitoa sekä tiedonkäsittelyn ja kriittisen ajattelun taitoja. Antamassaan palautteessa vastanneet nostivat esiin merkittävämpänä asiana sivuaineiden valinnan.

Tutustu selvitykseen:
>>Mikä romanistista tuli isona? Entiseltä romaanisten kielten laitokselta vuosina 2004-2009 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään

Tutkimuksen tekijä vastaa mielellään kysymyksiin, palautteeseen ja kommentteihin  osoitteessa:
johanna.isosavi@helsinki.fi