Sivuaine digihumanismista, alkuperäiskansoista tai Venäjän tutkimuksesta?

Ilmoittautuminen on käynnissä 17.8.–4.9.2015 täällä.

On haasteita, joihin vastaamiseksi yhden tieteenalan paraskaan osaaminen ei riitä. Työelämä tarvitsee yhä useammin asiantuntijoita, joilla on rautaisen ammattitaidon lisäksi laajempaa näkemystä ja ennakkoluuloton asenne.  Yhteiskunta kaipaa vaikuttajia, joiden työkalupakki ei periydy ainelaitoksen arkistoista, vaan perustuu parhaaseen tutkimustietoon ja tuoreimpiin poikkitieteellisiin oivalluksiin.

Uudet temaattiset sivuainekokonaisuudet maisterivaiheen opiskelijoille

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta tarjoaa syksystä 2015 alkaen temaattisia sivuainekokonaisuuksia maisterivaiheen opiskelijoille tiedekunnasta riippumatta.  Erikoistu alkuperäiskansoihin, digitaaliseen humanismiin tai Venäjän kysymyksiin.  Rakenna itsellesi uniikki osaamisprofiili: suorita 25 op kokonaisuus tai valikoi sinulle sopivimmat kurssit.

Nykykielten laitoksen opetushenkilöstöä on mukana jokaisen kokonaisuuden toteutuksessa.

Digihumanismi ratkoo perinteisiä kysymyksiä uudenlaisin menetelmin

Digitaalinen humanismi viittaa erityisesti modernien tietojenkäsittelymenetelmien käyttöön humanistis-yhteiskunnallisessa tutkimuksessa. Kun tutkitaan ilmiöiden yhteyksiä ihmisten käyttäytymiseen, vuorovaikutukseen ja maailmankuvaan, tarvitaan sekä laajoja ja moniulotteisia aineistoja että humanistien tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä. Digihumanismi-kokonaisuus avaa ihmistieteilijälle oven uusien teknologioiden mahdollisuuksiin ja tarjoaa tietojenkäsittelyn osaajalle näkemystä relevanteista sovellusaloista.

Monitieteinen Venäjän tutkimus tarjoaa kattavan peruspaketin Venäjästä

Venäjä-osaaminen on Suomen kannalta kriittinen menestystekijä ja työelämään hakeutuvan maisterin kannalta ehdoton kilpailuetu. Aleksanteri-instituutin ja nykykielten laitoksen kokoama monitieteinen Venäjän tutkimuksen sivuainekokonaisuus tarjoaa monipuoliset eväät Venäjän ja siihen liittyvien ilmiöiden tulkitsemiseen. Voit perehtyä valtioon ja turvallisuuteen, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin, identiteettipolitiikkaan, luonnonvaroihin, ympäristöön ja talouteen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä Venäjään naapurina.

Alkuperäiskansatutkimus antaa uuden tavan ajatella ja jäsentää maailmaa

Alkuperäiskansatutkimuksen opintokokonaisuus perehdyttää sinut alkuperäiskansojen kieliin, oppimismenetelmiin ja näkemyksiin. Alkuperäiskansojen tieto perustuu sukupolvien aikana karttuneisiin havaintoihin ja kokemuksiin ympäristöstä. Tämän perinnetiedon ymmärtäminen auttaa meitä globaalien hyvinvointi- ja ympäristökysymyksien ratkaisemisessa ja tarjoaa uusia keinoja ymmärtää myös historiallisia jatkumoja ja valtasuhteita.

 

Käännökset pelastavat ihmishenkiä

Translators without borders eli kääntäjät ilman rajoja on järjestö, joka kaataa kielimuureja. Se tarjoaa ilmaisia käännöspalveluita hyväntekeväisyysjärjestöille.

Lori Thicke. Kuva: Mika Federley

Kyseessä on maailman suurin humanitääristen kääntäjien yhteisö, joka pystyy satojen eri kieliparien kääntämiseen.  Yli 3 000 ammattilaiskääntäjää lahjoittaa järjestön kautta aikaansa. Käännösten määrä lähestyy jo 9 000 000 sanaa vuodessa; markkinahinta tälle työpanokselle olisi noin 2 000 000 Yhdysvaltain dollaria. Hyväntekeväisyysjärjestöt pystyvät käyttämään säästyneet rahat varsinaiseen toimintaansa ja saavat enemmän aikaiseksi.

Järjestön toinen perustaja Lori Thicke vieraili Helsingin yliopistolla 10.4. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumissa puhumassa siitä, miten käännösten avulla voidaan varmistaa, että maailman vähäosaisimmatkin pääsevät käsiksi tärkeään tietoon.

Lue koko juttu Humanistilehdestä

XIII Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi 10.–11.4.

KäTu-symposiumien tarkoituksena on tarjota kääntäjille ja tulkeille sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoille ja kouluttajille foorumi, jolla he voivat keskustella alan ilmiöistä, käynnissä olevista tutkimushankkeista ja tieteenalan tilasta ja kehityksestä.

Vuonna 2015 symposiumi pidetään Helsingissä, ja teemana on kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt. Symposiumin teemalla juhlistetaan myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton 60-vuotista taivalta. Tarkoituksena on tarkastella laajasti monikielisen viestinnän kenttää ja sen piirissä toimivia yhteisöjä.

Lisätietoa symposiumin verkkosivuilta

Tervetuloa ensimmäisiin Suomen kielitieteen olympialaisiin 28.–29.3.2015

Kielitieteen olympialaiset on lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen moninaisuuteen. Kilpailutehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai joidenkin tiettyjen kielten osaamista, vaan yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät.

Kilpailutehtävät suoritetaan kisaviikonlopun (la-su) aikana verkossa.

Kielitieteen olympialaisiin osallistuminen on erinomainen mahdollisuus tutustua maailman kieliin ja kielitieteeseen. Suomen kielitieteellinen yhdistys palkitsee kilpailun voittajat ja myöntää osallistumistodistuksen kaikille osallistuneille.

Kansallisia kielitieteen olympialaisia on järjestetty jo useita vuosia esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä. Vuodesta 2003 lähtien on järjestetty myös kansainvälisiä kielitieteen olympialaisia, joissa kansallisten kilpailujen voittajat ratkovat kielitieteellisiä ongelmia joukkueina. Suomessa olympialaiset järjestetään vuonna 2015 ensimmäistä kertaa.

Kilpailun järjestävät yleisen kielitieteen oppiaineryhmä, Suomen kielitieteellinen yhdistys (SKY) sekä Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL).

Lisätietoa: http://www.linguistics.fi/kiol/

375 humanistia: Inkeri Vehmas-Thesslund

Venäjän kääntämisen emeritaprofessori Inkeri Vehmas-Thesslund (ent. Vehmas-Lehto) on ollut ja edelleen on henkeen ja vereen kääntämisen opetuksen ystävä. Hänen väitöskirjansa Quasi-Correctness (1989) oli maailman ensimmäisiä empiirisiä käännöstieteellisiä väitöstutkimuksia. Hän oli myös Helsingin yliopiston ensimmäinen (toivottavasti ei viimeinen) venäjän kääntämisen professori. Tutkimus on suuntautunut kääntämiseen ja terminologiaan.

Tutustu Inkeri Vehmas-Thesslundiin 375 humanistia -verkkosivuilla

Suomalais-venäläisen metsäsanakirjan laatijatiimi retkeilee. Vasemmalta Igor Kudashev, Aleksandr Gerd ja Inkeri Vehmas-Thesslund. Kuva: Irina Kudasheva.​​​

Suomalais-venäläisen metsäsanakirjan laatijatiimi retkeilee. Vasemmalta Igor Kudashev, Aleksandr Gerd ja Inkeri Vehmas-Thesslund. Kuva: Irina Kudasheva.​​​

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.