Konzert des Germanistenchores am 24.4. im Goethe-Institut Helsinki

De

Seit mehr als zehn Jahren gibt es den Germanistenchor an der Universität Helsinki. Unter Leitung von Michael Möbius singt er alte und neue Stücke der deutschsprachigen Chorliteratur. Darunter deutsche Klassiker wie Felix Mendelssohn Bartholdy, Michael Praetorius, finnische Komponisten wie Einojuhani Rautavaara, sowie auch Eigenkompositionen, die vom Germanistenchor uraufgeführt werden.

Alljährlich findet ein Frühjahrskonzert statt (z.B.: 2009: Palvelutalo Helsinki Katjanokka, 2010: Universität Helsinki – Themenprogramm „Neue Deutsche Welle“, 2011: Deutsche Bibliothek Helsinki – Themenprogramm „Nein ernst, also ob das komisch wär“).

In diesem Jahr findet das Konzert im Goethe-Institut Helsinki statt. Es ist wieder ein Themenprogramm, diesmal unter dem Titel „Der Germanistenchor präsentiert: Unvergängliche Melodien des deutschen Tonfilms“. Es erklingen die ersten deutschsprachigen „Hits“ und es singen neben und mit dem Germanistenchor auch einige Solisten wie der finnische Tangotenor Harri Kaitila. Freuen Sie sich auf eine gute Stunde mit Superschlagern aus den 20er bis 40er Jahren!

Fi

”Unvergängliche Melodien des deutschen Tonfilms – elokuvien unohtumattomat melodiat”

Germanistikuoron perinteinen kevätkonsertti järjestetään tänä vuonna Helsingin Goethe-Instituutissa 24.4. klo 17. Konsertissa soivat saksalaisen elokuvan ikivihreät laulut 20-luvulta aina 40-luvulle asti upeina kuorosovituksina.

Kuoron rinnalla esiintyy tangolaulaja, tenori Harri Kaitila ja muutama muukin solisti. Luvassa on viihdyttävä tunti oman aikansa superhittien parissa. Lämpimästi tervetuloa!

Germanistikuoro on Helsingin yliopiston saksanopiskelijoiden ja -opettajien yhteinen kuoro, joka on toiminut aktiivisesti jo yli 10 vuoden ajan. Michael Möbiuksen johdolla kuorossa on laulettu sekä uutta että vanhaa saksankielistä kuoromusiikkia. Kuorokonserteissa on kuultu niin klassisia saksalaisia säveltäjiä, kuten Felix Mendelsohn Bartholdya, Michael Praetoriusta kuin suomalaisia säveltäjiä kuten Einojuhani Rautavaaraa sekä kuoronjohtajan omiakin sävellyksiä Germanistikuoron kantaesityksinä.

Germanistikuoron aiempia esiintymisiä ovat olleet mm. 2009 konsertti Katajanokan palvelutalolla, 2010 Helsingin yliopistolla ”Neue deutsche Welle – 80-luvun saksalaiset hitit” ja 2011 ”Nein ernst, als ob das komisch wär” saksalaisessa kirjastossa.

Väitös: Vuorovaikutuksessa oikeakielisyys on toisarvoista

Niina Hynninen Kuva: Nykykielten laitos

Kielen rajoja ja hyvää kieltä säätelevät muun muassa kielipolitiikka ja kielenhuolto-oppaat. Vuorovaikutustilanteessa säännöt eivät kuitenkaan paljon paina, vaan ihmiset sopivat yhdessä, miten kieltä käytetään. Englantia lingua francana eli maailmankielenä puhuvien kommunikointi on tähän herkullinen tutkimuskohde, sanoo lauantaina 16.3. väittelevä Niina Hynninen.

Tutkimusten mukaan ylhäältä annetut säännöt ovat tärkeimpiä syitä, miksi jokin kielen muoto on mielestämme oikein tai väärin.

– Englantia lingua francana puhuvat ottavat usein kielellisen asiantuntijan roolin, vaikka läsnä olisi äidinkielisiä puhujia. Hiukan yllättäen tulokset myös osoittavat, että akateeminen asiantuntijuus on sidoksissa kielelliseen asiantuntijuuteen.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten kieli muotoutuu käyttäjille hyväksyttäväksi kielen säätelykeinojen eli esimerkiksi korjaamisen ja kommentoinnin avulla.

Tulokset osoittavat, että vuorovaikutustilanteissa puhujat puuttuvat toistensa kielenkäyttöön vain harvoin, vaikka huomaisivat siinä virheitä. Kielellinen vaihtelu on siis hyväksyttävää.

– Näyttää siltä, että kynnys korjata toista on suuri. Se, mitä sanotaan on merkityksellistä – ei se, miten sanotaan.

Tutkimus osoittaa myös, että lingua francassa mallina eivät olekaan englantia äidinkielenään puhuvat, vaan heidän on sopeuduttava yhteisesti sovittuun kieleen.

Tutkimusaineisto on kerätty eri alojen kansainvälisiltä yliopistokursseilta, joissa englantia käytettiin lingua francana. Aineisto koostuu vuorovaikutustilanteiden nauhoituksista sekä niihin osallistuneiden opiskelijoiden, opettajien ja englannin kielen opettajien haastatteluista.

Tulos tukee Jaana Suviniityn tammikuussa julkaistua tutkimusta, jonka mukaan opiskelijat ymmärtävät parhaiten englanninkielistä opetusta, kun englanti ei ole opettajan äidinkieli.

FM Niina Hynninen väittelee 16.3.2013 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Language Regulation in English as a Lingua Franca – Exploring language-regulatory practices in academic spoken discourse. Väitöstilaisuus järjestetään Päärakennuksessa, sali 12, Fabianinkatu 33.

Opponenttina on professori Marina Bondi, University of Modena and Reggio Emilia, ja kustoksena professori Anna Mauranen.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Niina Hynninen
niina.hynninen@helsinki.fi

Serbian opiskelijoiden kielitaito hämmästyttää

Helsingin yliopiston serbian kielen opiskelijat ovat helmikuussa päässeet testaamaan oppimaansa käytännössä. Suomessa asuvat serbialaiset ylistävät opiskelijoiden kielitaitoa.Serbian kansallispäivän  kunniaksi järjestetyssä  juhlassa opiskelijat pääsivät esittelemään oppimaansa. Serbian kansallispäivän  kunniaksi helmikuun järjestetyssä  juhlassa opiskelijat esittelivät oppimaansa. He esittivät muun muassa nostalgisia lauluja, joihin Serbialais-suomalaisen ystävyysseuran (Srpsko-finsko društvo) haltioitutunut ja liikuttunut yleisö yhtyi.

– Jo toisen vuoden opiskelijat selviävät arkipäivän tilanteista ja lukevat erilaisia tekstejä sekä kyrillisillä että latinalaisilla kirjaimilla. Natiivipuhujien mielestä tämä on hämmästyttävää, sanoo serbian kielen vieraileva yliopisto-opettaja Dušica Božović.

Svetlana Bojković on yksi Serbian tunnetuimmista näyttelijöistä.Myöhemmin helmikuussa yksi Serbian tunnetuimmista näyttelijöistä, Svetlana Bojković, vieraili serbian kielen painojärjestelmän erikoiskurssilla. Kielistudiossa hän opasti länsi- ja eteläslaavilaisten kielten ja kulttuurien opiskelijoita tonaalisen serbian ääntämisessä ja lausui Miloš Crnjanskin runosäkeitä.

Johanna Virkkula

>> Näyttämöiltä taukoa pitävä Svetlana Bojković kertoo  vuodestaan Suomessa serbialaislehden haastattelussa

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksella opetetaan ja tutkitaan Euroopassa puhuttavia kieliä, kulttuuria ja kirjallisuutta. Venäjän lisäksi slaavilaisista kielistä voi opiskella muun muassa puolaa, tšekkiä ja serbiaa. Näiden kielten opiskelun voi aloittaa ilman aiempaa kielitaitoa.


Fred Karlsson palkittiin merkittävästä kulttuuriteosta

Fred KarlssonFred Karlsson (toinen vasemmalta) osallistui käännösalan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun Tiedekulmassa tammikuussa.

Yleisen kielitieteen emeritusprofessori Fred Karlsson on saanut Suomen Kulttuurirahaston 30 000 euron palkinnon merkittävästä kulttuuriteosta. Palkinnon perusteluissa Karlssonia kuvataan kielen muotojen taitajaksi ja avaraksi humanistiksi.

Lisäksi Karlsson on merkittävä tutkija ja tutkimusprojektien johtaja, arvostettu opettaja, ohjaaja, aktiivinen keskustelija ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja.

Hän  on myös julkaissut merkittäviä kielitieteen alan teoksia. Kielitieteen klassikko Constraint grammar esittelee rajoitekieliopin, englanninkielinen Finnish – an Essential Grammar on käännetty kymmenille kielille ja Yleinen kielitiede on tuttu jokaiselle kielitieteilijälle pääsykoe- tai oppikirjana.

Karlsson on myös hoitanut monia asiantuntija- ja luottamustehtäviä ja toiminut muun muassa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina. Vuonna 1998 hänet valittiin Vuoden professoriksi.

Karlsson työskenteli yleisen kielitieteen professorina vuodesta 1980 viime kesään asti, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Hän jatkaa yhä aktiivisesti työtään nykykielten laitoksen emeritusprofessorina.

Vuoden kielitieteellisessä gradussa tutkitaan viittomakieltä

Sanna Ala-Sippola. Kuva: Nykykielten laiotsSanna Ala-Sippolan yleisen kielitieteen tutkielma on palkittu Suomen kielitieteellisen yhdistyksen (SKY) vuoden 2013 gradupalkinnolla. Tunnustus myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaalle kielitieteelliselle gradulle.

SKY:n mukaan Ala-Sippolan Agentin ilmaiseminen suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä ansaitsi palkinnon useasta syystä.

Työtä kiitetään muun muassa tärkeistä tutkimuskysymyksistä ja uutta tietoa antavista tuloksista. Lisäksi Ala-Sippolan miellyttävästi ja havainnollisesti kirjoitettu tutkielma antaa viittomakieliin perehtymättömälle lukijalle paljon uutta tietoa.

Opiskellessaan suomalaista viittomakieltä 10 vuotta sitten Ala-Sippola olisi kaivannut kielestä enemmän tietoa. Hän aloitti rinnakkain tulkin opintojen kanssa yleisen kielitieteen opinnot, joista hän löysi välineitä kielen analysointiin.

– Suomalaisen viittomakielen kieliopista on hyvin vähän tutkimusta. Toivottavasti graduni paikkaa tätä aukkoa ja edistää alan tutkimusta, Ala-Sippola sanoo.

Palkinto myönnettiin tänä vuonna kolmannen kerran. Palkinnon saajaksi ehdotettiin seitsemää korkeatasoista työtä.

Sanna Ala-Sippola pitää avoimen esitelmän laudaturin arvosanan saaneesta gradustaan  maanantaina 11.2. klo 15 Helsingin Tieteiden talossa, sali 404.