Category Archives: Yleiset

Tiedekulmassa: Suomi ja Venäjä, mikä meitä erottaa?

|

TIISTAI | TISDAG | TUESDAY 9.10.
SUOMI JA VENÄJÄ, MIKÄ MEITÄ EROTTAA?

12:00–12:30
Venäläinen televisiokeskustelu – eurooppalainen vai aivan oma traditionsa?
Tutkija Merja Pikkarainen, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

13:00–13:30
Venäläistä kirjallisuutta vyöryy ovista ja ikkunoista!
Uutuuskirjojen suomentajia Anni Lappelaa ja Pauli Tapiota haastattelee professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta.

14:00–14:30
Venäläinen kulttuuri Suomessa, mitä se on?
Lastenkulttuuriin erikoistunut taiteilija Alexander Reichstein, professori Natalia Baschmakoff ja Suomessa asuvien venäläisten kulttuuria kartoittanut tutkija Anelma Lammi keskustelevat.

15:00–15:30
Eivät venäläiset ole erilaisia, suomalaiset ovat
Professori Arto Mustajoki, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

16:00–16:30
Mikä Suomessa ihastuttaa? Mikä kummastuttaa?
Suomessa asuvat venäläisopiskelijat kertovat.

17:00–17:30
Vuoroin vieraissa. Suomalaiset venäläisessä ja venäläiset suomalaisessa kirjallisuudessa
Professori Pekka Pesonen, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

18:00–18:45
Paneelikeskustelu: Venäläisyyden syvin olemus
Paneelikeskustelussa Aleksanteri-instituutista venäläisen yhteiskunnan asiantuntijat, kehittämispäällikkö Anna-Maria Salmi ja tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja nykykielten laitoksen Venäjän kirjallisuuden ja kielen asiantuntijat, professorit Arto Mustajoki ja Pekka Pesonen sekä opiskelija ja kääntäjä Anni Lappela. Keskustelun juontaa toimittaja Heli Jormanainen Ylen venäjänkielisestä toimituksesta.

TIEDEKULMA tuo huippututkimuksen kaikkien kuultavaksi ja keskusteltavaksi
Aleksanterinkatu 7, Helsinki
Avoinna ma-pe kello 10-20 ja la klo 11-16

Louis-Ferdinand Céline ja kirottu klassikko

|

Louis-Ferdinand Céline

Ranskalaisen filologian oppiaine järjestää 27.9. yhdessä Kustannusosakeyhtiö Siltalan ja Ranskan kulttuuri-instituutin kanssa seminaarin Kirottu klassikko. Tapahtuman aiheena on kiitetty ja vihattu ranskalaiskirjailija Louis-Ferdinand Céline (1894–1961) sekä hänen esikoisteoksensa Voyage au bout de la nuit (1932), jonka uusi suomennos Niin kauas kuin yötä riittää on juuri ilmestynyt.

Céline herättää yhä kohua poliittisesti epäkorrektien näkemystensä ja erityisesti antisemitismin vuoksi. Esimerkiksi vuonna 2011 Ranskan kulttuuriministeri hyllytti Célinen viralliselta kansallisten merkkihenkilöiden listalta. Tästä huolimatta hänen merkityksensä kirjallisuuden ja erityisesti raja-aitoja rikkoneena kirjallisuuden kielen uudistajana on kiistaton. Célinen vaikutus näkyy vahvasti muun muassa Henry Millerin tuotannossa. Jukka Mannerkorven loppuunmyyty suomennos Niin kauas kuin yötä riittää ilmestyi ensi kerran vuonna 1966. Uuden suomennoksen perusteellisesti korjannut Mannerkorpi kuoli äkillisesti viime kesänä.

Ohjelma:

  • Professori Tarmo Kunnas: Louis-Ferdinand Céline ja fasismin lumous
    Kunnas on tunnettu kirjallisuudentutkija, joka on tarkastellut tutkimuksissaan muun muassa Ranskan kirjallisuuden fasistisia aineksia.
  • Kirjailija Timo Hännikäinen: Niin kauas kuin yötä riittää ja modernin elämän kurjuus
    Hännikäinen     on kirjoittanut esipuheen teoksen uuteen suomennokseen.
  • Professori Henri Godard: Céline: un cas dans la littérature française du XXe siècle
    Godard saapuu Helsinkiin     Sorbonnen yliopistosta. Hänen kirjoittamansa laaja
    Céline-elämäkerta on juuri ilmestynyt. Hän on myös Célinen editoija kuulussa Pléiade-sarjassa.
  • Dosentti Kai Mikkonen: Céline ja Afrikka
    Mikkonen on tutkinut matkakirjallisuutta ja Célineä, joka asui ja matkusti laajasti Afrikassa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii ranskan kielen professori Mervi Helkkula. Godardia lukuun ottamatta esitelmät pidetään suomeksi.

Lisätiedot: Mervi Helkkula
(09) 191 23121
mervi.helkkula@helsinki.fi

>> Tapahtuman juliste: Louis-Ferdinand Céline Ranskan 1900-luvun kirjallisuudessa
>> Niin kauas kuin yötä riittää Siltalan verkkosivuilla

27.9. Metsätalo, Unioninkatu 40, luentosali 6 klo 14.00–16.00 ja luentosali 4 klo 16.00–18.00

 

Ensimmäinen suomi–ukraina-sanakirja julkaistiin

|

suomi-ukraina-sanakirjaAukko suomalaisten sanakirjojen hyllyssä ukrainan kohdalla on nyt täytetty. Ensimmäinen kieliparille laadittu sanakirja on tarkoitettu opiskelijoille, opettajille, kääntäjille, matkailijoille ja diplomaateille – kaikille suomen ja ukrainan kieltä tarvitseville.

Kirjan on laatinut Suomessa vuodesta 2005 asunut kääntäjä ja suomen kielen yliopisto-opiskelija Jura Zub. Hän uskoo toimitettujen sanakirjojen voittavan yhä nettisanakirjat etenkin luotettavuudessa.

– Painetuista ja toimitetuista sanakirjoista löytyy yleensä sanojen vastineiden lisäksi myös kyseisen kielen ja kulttuurin tuntijan valitsemia käyttöesimerkkejä. Lisäksi sanojen variaatiot ja eri merkitykset on huomioitu paremmin.

Yleissanakirjassa on yli 23 000 suomenkielistä hakusanaa ja runsaasti esimerkkejä kielen käytöstä. Varsinaisen sanaston lisäksi kirjasta löytyvät muun muassa ohjeet sanojen translitterointiin, taulukot suomalaisten sanojen taivutuksesta ja astevaihtelusta sekä 350 paikannimeä suomeksi ja ukrainaksi.

Suomi–ukraina-sanakirjan on kustantanut nykykielten laitoksen Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaine. Sen tekemistä ovat tukeneet taloudellisesti myös Suomen Kulttuurirahasto ja Koneen Säätiö. Kirja julkaistiin virallisesti torstaina Helsingin yliopistossa. Tilaisuuden järjestivät Ukrainan suurlähetystö ja nykykielten laitos.

Helsingin yliopistossa ukrainan kielen opintoja voi suorittaa osana Ukraina-opintokokonaisuutta. Ukrainaa puhuu noin 40 miljoonaa ihmistä.

Suomi–ukraina-sanakirja,  Helsinki, 2012
Saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista, ovh 61,04 euroa

>> Sanakirjan näytesivut Slavica Helsingiensia -sivuilla

Nykykielten uudet opiskelijat aloittivat opintonsa

|

On hienoa, että olette valinneet nykykielten laitoksen. Olette myös valinneet järkevästi, sillä kieli on kaiken inhimillisen toiminnan perusta, laitoksen johtaja Arto Mustajoki sanoi uusille opiskelijoille järjestetyssä infotilaisuudessa maanantaina.

Opiskelijoille tarjoillaan Nykykielissä kattaus, jossa kieli, kirjallisuus ja kulttuuri kohtaavat. Humanistisen tiedekunnan suurimmassa laitoksessa on lähes 2 400 pääaineopiskelijaa. Vuosittain Nykykielistä valmistuu noin 170 maisteria.

– Viiden vuoden päästä vuorossa olette te, Mustajoki sanoi uusille opiskelijoille.

Laitoksesta valmistuneet työllistyvät hyvin. Suurin osa tällä viikolla aloittaneista opiskelijoista tulee valmistuttuaan työskentelemään opettajina, kääntäjinä ja tulkkeina, toimittajina ja tiedottajina sekä kielen ja kulttuurin ammattilaisina ja asiantuntijoina esimerkiksi ministeriöissä ja kansainvälisissä järjestöissä.

Mustajoki muistutti opiskelijoita myös siitä, että olennainen osa hyvää kielitaitoa on kulttuurin tuntemus. Hänen mukaansa yliopistossa ei voi kuitenkaan oppia kaikkea, vaan vieraan kielen omaksumiseen tarvitaan aktiivisuutta myös vapaa-ajalla.

– Yliopiston ensisijainen tehtävä onkin kehittää ajattelua. Haluamme, ettette ainoastaan osaa ja tiedä asioita, vaan pystytte myös selittämään ja ymmärtämään niitä.

Lataa esite: Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa

Nykykielten laitos tarjoaa opetusta kaikkiaan 23 kielessä sekä kieliteknologian ja yleisen kielitieteen oppiaineissa.

Argentiinalainen kirjailija César Aira vierailee nykykielten laitoksessa

|

César AiraEteläamerikkalaisen kirjallisuuden uudeksi supertähdeksi kutsuttu kirjailija César Aira vierailee Helsingissä 27.-29. elokuuta. Tuotteliaan Airan (s. 1949) laajasta, kymmeniä romaaneja ja esseekirjoja käsittävästä tuotannosta on vastikään ilmestynyt ensimmäinen suomennos, kaksi pienoisromaania sisältävä teos Varamo/Maisemamaalari.

Yleisö on tervetullut tiistaina 28. elokuuta kello 14 nykykielten laitokselle, jossa César Aira ja professori Timo Riiho keskustelevat aiheesta eteläamerikkalainen kirjallisuus tänään.

Keskustelu järjestetään  Metsätalossa (Unioninkatu 40), A-siipi, 1 krs, seminaarihuone A112.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: tiedottaja Reetta Ravi, reetta@siltalapublishing.fi,
0400 328 300