29.10. Todellisia, mahdollisia ja mahdottomia maailmoja

|

Helsingin kirjamessut ovat ohi, mutta tutkijakollegiumin Kympin sarja -yleisöluennot alkavat!

Ensimmäisellä kerralla 29.10.2014 kirjailija Jukka Laajarinne ja tutkija Merja Polvinen puhuvat kirjallisuudesta ja mielikuvituksesta.

Mitä ihminen tekee mielikuvituksella? Miksei meille riitä ympäröivä todellisuus, vaan loihdimme esiin toisia – mahdollisia ja mahdottomia – maailmoja? Näihin ja muihin kysymyksiin etsitään vastauksia tarkastelemalla kirjallisuutta nisäkäsperspektiivistä: mitä seuraa siitä, että ihminen ei ole vain oman päänsä sisällä elävä, puhtaan rationaalinen olento?

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin seminaarihuoneeseen 136 (Fabianinkatu 24 A) keskiviikkona klo 16-18!

Jukka Laajarinne on kirjailija, jonka tuotanto sisältää romaaneja, esseistiikkaa, poliittisen pamfletin, lasten- ja nuortenkirjoja sekä runoja. Hänen teoksissaan toistuvana teemana on ollut yksilön ja yhteisön välinen jännite. Tällä hetkellä Laajarinne kirjoittaa mielen ja ulkomaailman välisestä suhteesta esseekokoelmaa sekä romaania. Laajarinteen tärkeimpiä teoksia ovat romaanit 72 ja Kehys, sekä Tove Janssonin lastenkirjojen ja eksistenssifilosofian yhteisiä piirteitä käsittelevä Muumit ja olemisen arvoitus.

Merja Polvinen (HY, tutkijakollegium) on englantilaisen filologian yliopistonlehtori, jonka tutkimusprojekti käsittelee kognitiivisia lähestymistapoja kirjallisuuteen. Hän on kiinnostunut siitä, miten ymmärryksemme ihmismielen ja ruumiin, tiedon ja aistien yhteispelistä vaikuttaa käsitykseemme kirjallisuuden merkityksestä – ja päinvastoin. Polvisen kirjoituksia löytyy ulkomaisten aikakausjulkaisujen lisäksi Avaimesta, Skeptikosta ja Tähtivaeltajasta.

Kympin sarja -yleisöluennot

Kympin sarjan yleisöluennoilla pohditaan tänä vuonna kirjallisuuden suhdetta
yhteiskuntaan, nykyaikaan ja muutokseen. Taiteen ei tarvitse olla poliittista ollakseen yhteiskunnallista: kirjallisuus elää ja hengittää kiinni ajassa, usein herkistyen muutoksille paljon ennen kuin niistä on mahdollista edes puhua. Kirjallisuus pitää myös kiinni asioista, jotka luulimme unohtuneiksi, ja saa meidät näkemään tutun maailmamme uudenlaisena.

Jokaisella luentokerralla kuullaan sekä kirjailijan että tutkijan puheenvuoro illan teemasta, minkä jälkeen on aikaa keskustelulle. Luennoille on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti, joten saavuthan ajoissa paikalle. Tervetuloa!

Kielitiede lääketieteen apuna

|

kielitiedeAutismin lääketieteellisen diagnoosin teolle voi tulevaisuudessa olla hyötyä kielitieteellisestä tutkimuksesta.

Nykykielen laitoksen tutkija Mari Wiklund kiinnostui autismista vuosia sitten. Hän tunsi harrastustensa kautta Asperger-diagnoosin saaneen henkilön ja halusi selvittää, mistä sairaudessa on kyse.

Lue koko juttu Humanistilehdestä

Korvapuustista Boccaccioon – nykykielet kirjamessuilla

|

Humanistinen tiedekunta osallistuu Kirjamessuille omalla näyttelyosastollaan ja tarjoaa neljä päivää humanistien tuottamaa ohjelmaa. Messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 23.–26.10.2014.

Nykykielten laitokseen liittyvä ohjelma messuilla

Torstai 23.10.

11.00 Korvapuusti yleiselle maulle! Venäläisen avantgarden manifestit
Venäläinen avantgarde oli omintakeinen keitos eurooppalaisia vaikutteita ja aitovenäläisiä ideoita. Uuden antologian toimittaja Tomi Huttunen ja kääntäjä Siiri Anttila esittelevät distien manifesteja. Haastattelijana Henriikka Tavi. Järjestäjä: Osuuskunta Poesia.

14.30 Tieteellinen kilpajuoksu
Keskustelutilaisuus tieteen ja tiedon nykytilasta akateemisessa kilpailutaloudessa. Aiheena teokset Julkaise tai tuhoudu! ja Tutkimuksen kansallinen tehtävä. Paikalla keskustelemassa Reetta Muhonen, Erkki Karvonen ja Arto Mustajoki. Järjestäjä: Vastapaino

15.00 Boccaccio – kertojien kuningas
Professori Elina Suomela-Härmä kertoo, kuka oli Boccaccio. Esityksessä kuullaan myös Boccaccio-aiheisen kirjoituskilpailun voittajateksti. Italialaisen filologian oppiaine ja ainejärjestö Divina Compagnia esittää.

16.00 Miltä Suomi näyttää saksattarien silmin?
Suomeen muuttaneiden saksalaisnaisten elämäntarinoita kirjaksi koonneet Ulrike Richter-Vapaatalo ja Petra Schirrmann kertovat koskettavia tarinoita vieraaseen kulttuuriin sopeutumisesta. Haastattelijana tiedottaja Anni Aarinen.

Perjantai 24.10.

12.00 Boccaccio – kertojien kuningas
Kuka oli Boccaccio? Se selviää esityksen aikana, kuten myös se, millainen on italian opiskelijoiden Boccaccio-aiheisen kirjoituskilpailun voittajateksti. Italialaisen filologian oppiaine ja ainejärjestö Divina Compagnia esittää.

13.00 Venäläinen avantgarde – ristiriitojen ja räjähdysten pyörre
Venäläisen avantgarden manifestit -teoksen tekstien suomentamiseen osallistuneet opiskelijat Anni Lappela ja Elisa Harvala sekä professori Tomi Huttunen kertovat, mikä 100-vuotiaassa venäläisessä avantgardessa oli vallankumouksellista. Tiedottaja Anni Aarinen haastattelee.

17.30 Komisario Montalbanon matkassa Sisiliassa: Andrea Camillerin teokset kääntäjän ja tutkijan silmin
Millaisia haasteita kääntäjä kohtaa suomentaessaan murretta sisältävää teosta? Mitä murre romaanissa viestittää? Miten murteen paikallisvärin säilyttäminen käännöksessä onnistuu? Tutkija Riikka Ala-Risku haastattelee kääntäjä Helinä Kangasta ja professori Liisa Tiittulaa. Järjestäjä: Helsingin yliopisto

screenshot_messulehti_580

Lauantai 25.10.

15.30 Voiko murretta ja slangia kirjoittaa?
Käännöstieteen professori Liisa Tiittula, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi ja yliopisto-opettaja Riikka Ala-Risku keskustelevat puhekielen käytöstä kaunokirjallisuudessa.

Kääntäjäopiskelijat tekevät tekstityksen ja kuvailutulkkauksen teatteriesitykseen

|

Käännöstieteen oppiaineen järjestämällä kurssilla perehdytään kahteen kääntämisen lajiin, kielensisäiseen (suomesta suomeen) tekstitykseen sekä kuvailutulkkaukseen. Kurssin aikana tehdään autenttinen toimeksianto, teatteriesityksen tekstitys ja kuvailutulkkaus, jotka esitetään teatterissa ohjelmiston mukaisena ajankohtana joulu- ja tammikuussa.

Opiskelijat pääsevät oppimaan mm. kääntäjän roolista osana teatteriproduktiota sekä kuulo- ja näkörajoitteisista ihmisistä kulttuurin kuluttajina.

Yhteistyössä ovat mm. Suomen teatterit ry, Näkövammaisten kulttuuripalvelun puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula sekä Aalto-yliopiston esteettömyysasiantuntija Antti Raike, Kuuloliitto (Sirpa Laurén) ja Näkövammaisten kulttuuripalvelu, Asiakasteatterit Virus ja Helsingin kaupunginteatteri, kuvailutulkki ja teatteriohjaaja Anu Aaltonen sekä saksan kääntämisen oppiaineen tohtorikoulutettava, kääntäjä Marika Hakola.

Kielen sisäinen tekstitys (CKT264) -kurssia vetää Maija Hirvonen.

Lue lisää: http://www.suomenteatterit.fi/2014/09/kielensisainen-kaantamisen-koulutus-alkaa-helsingin-yliopistossa/

Lesung mit Nora Gomringer

|

Am 18.9.14 trägt Nora Gomringer an der Universität Helsinki eine Auswahl von Gedichten aus sieben ihrer Lyrikbände vor. Während der neunzigminütigen Lesung erfahren die zahlreichen Zuhörer auch viel aus dem Leben der vierunddreißigjährigen Lyrikerin und hören witzige Anekdoten aus ihren Auftritten.

Nora Gomringer Frau Gomringer folgte einer Einladung der Studierenden des Kurses Kolloquium der Fachrichtung Germanistik. Sie weilt zurzeit als Stadtschreiberin für das Goethe-Institut Finnland in Helsinki und eine ihrer Beschäftigungen während dieses Aufenthaltes ist die Fertigstellung von fünfundzwanzig Gedichten zum Thema Krankheiten. Dies sei ein unerschöpfliches Thema, lacht sie und trägt das Gedicht Demenz vor. Der Gedichtband ist der mittlere Teil einer Trilogie, die sich Monster-Morbus-Mode nennt. Der erste Teil Monster Poems, herausgekommen 2013, fasst in Worte, was nur schwer beschreibbar ist. Die Illustrationen des Grafikers Reimar Limmer beleuchten die Thematik auch visuell. Aus diesem Band trägt Nora Gomringer Baby vor und meint dazu trocken, dass sie dieses Gedicht in einem ausgesprochen kinderreichen und kinderfreundlichen Ort, wie zum Beispiel im Prenzlauer Berg, wohl nicht ohne Risiken vortragen könnte.
Nora Gomringer

Der Auftritt Gomringers ist zeitweilig humoristisch und sehr locker, vor allem der Einstieg mit den Gedichten Ich werde jetzt etwas mit der Sprache machen und Ursprungsalphabet, hat aber durchaus auch ernste, stille und nachdenkliche Momente. Das Publikum ist beeindruckt von der Art, wie sie mit dem Thema Holocaust umgeht und ihre eigene Familiengeschichte in den Gedichten aufarbeitet. Das Gedicht Du baust einen Tisch, das eigentlich kein Liebesgedicht sein sollte, ruft Erinnerungen an Beziehungen, die gescheitert sind, und an Eifersucht wach, so dass, wie Nora Gomringer bemerkt, die Zuhörerin sich zum Ausruf „mich“ am Ende hinreißen lässt; ein Wort, das die Lyrikerin bewusst weggelassen hat, weil es ein unreiner Reim ist auf „Tisch“.

Die Gedichte Nora Gomringers sind in mehrere Sprachen übersetzt worden, so auch ins Finnische und Schwedische. Sie freut sich denn auch über das auf Finnisch vorgetragene Gedicht „Aion tehdä kielellä jotain“, eine Übersetzung von den Studierenden unter Leitung von Marja Ursin. Zum Ende der Lesung erhält Nora Gomringer diese finnische Version des Gedichtes als Erinnerung an ihren Besuch bei den Germanisten der Universität Helsinki.

Nora Gomringer mit dem Organisationsteam

Nora Gomringer mit dem Organisationsteam

Text und Fotos: Susanna Pfander