Tervetuloa ensimmäisiin Suomen kielitieteen olympialaisiin 28.–29.3.2015

Kielitieteen olympialaiset on lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen moninaisuuteen. Kilpailutehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai joidenkin tiettyjen kielten osaamista, vaan yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät.

Kilpailutehtävät suoritetaan kisaviikonlopun (la-su) aikana verkossa.

Kielitieteen olympialaisiin osallistuminen on erinomainen mahdollisuus tutustua maailman kieliin ja kielitieteeseen. Suomen kielitieteellinen yhdistys palkitsee kilpailun voittajat ja myöntää osallistumistodistuksen kaikille osallistuneille.

Kansallisia kielitieteen olympialaisia on järjestetty jo useita vuosia esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä. Vuodesta 2003 lähtien on järjestetty myös kansainvälisiä kielitieteen olympialaisia, joissa kansallisten kilpailujen voittajat ratkovat kielitieteellisiä ongelmia joukkueina. Suomessa olympialaiset järjestetään vuonna 2015 ensimmäistä kertaa.

Kilpailun järjestävät yleisen kielitieteen oppiaineryhmä, Suomen kielitieteellinen yhdistys (SKY) sekä Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL).

Lisätietoa: http://www.linguistics.fi/kiol/

24 February Guest lecture by Bill Croft

Professor William Croft (University of New Mexico) will visit the Department of Modern Languages and give a guest lecture with the title:

“Modeling language change across the lifespan: individual trajectories in language change”.

Date: Tuesday, 24th February, 14-16
Venue: Metsätalo seminar room 12 (3rd floor)

Both teachers and students are warmly welcome to attend.

Abstract

It has long been observed that the grammar of a speech community is more regular than the grammar of individuals (e.g. Weinreich, Labov and Herzog 1968:188). The same appears to be true of language change. While the community change follows an S-curve (ibid. 113), individuals are more variable in their trajectories of use across the lifespan.

Empirical studies including trend and panel studies have described variation in change across the lifespan, but represent quite small samples. We use a mathematical model of a usage-based evolutionary framework for language change that is compatible with sociohistorical linguistics to examine individual variation during a community change.

After introducing the model and the requirements for producing S-curves in community change (Blythe and Croft 2012), we describe results related to three phenomena involving language change across the lifespan. The first phenomenon is the apparent time construct: under certain qualifications, differences in language behavior across ages reflects different stages of a language change in progress. Although age-based differences are sometimes due to age-grading, and are influenced by changes in social identity over the lifespan, the primary determinant of the apparent time construct is hypothesized to be a decline in flexibility towards language change over one’s lifetime. This explanation is borne out in our model.

The second phenomenon is the adolescent peak: the apparent time construct appears to go in reverse for children, who are less progressive towards an incoming change that adolescents. The adolescent peak has been explained in terms of differences in social networks: children interact more with caregivers a generation older until later childhood and adolescence. The model of this explanation gives the peak most reliably, but the peak may also occur with other network structures in our model.

The third phenomenon is the observation of roughly two patterns of language change across the lifespan: one in which most individuals change gradually, following the mean of community change, and one in which most individuals have more categorical behavior, and change rapidly if they change at all (Sankoff and Blondeau 2007:580-81; Nevalainen et al. 2011). Our modeling of these two patterns suggests that they represent different balances between the differential weighting of competing variants on the one hand, and degree of accommodation to other speakers on the other.

375 humanistia: Matti Miestamo

miestamo_matti_349x250Kielten laajaan vertailuun erikoistunut tutkija, joka tarkastelee jopa satoja kieliä kerrallaan. Professori Miestamon tutkimusaiheita ovat negaation ja kysymysten ilmaisu maailman kielissä sekä kielten kompleksisuuden problematiikka. Häntä kiehtoo myös vähemmän tutkittujen kielten, kuten koltansaamen, dokumentointi.

Tutustu Matti Miestamoon 375 humanistia -verkkosivuilla

Katso myös: Matti Miestamo esiintyy 4K-luentosarjassa 14.1.2015

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

375 humanistia: Timo Riiho

Professori Timo Riiho on tehnyt pitkän uran Pyreneiden niemimaan kielten hyväksi. Hän on yksi taustavaikuttaja sille, että Helsingin yliopistossa voi opiskella espanjan ja portugalin lisäksi katalaania, galegoa ja baskia. Monenlaisiin tilanteisiin voi kielitieteilijä päästä – Riiho on saanut tavata Espanjan kuningasperheen jäseniä ja kääntänyt suurlähetystön pyynnöstä Lordin Hard Rock Hallelujah -biisin sanat espanjaksi.

Tutustu Timo Riihoon 375 humanistia -verkkosivulla.

Timo Riiho. Kuvaaja: Ville Korhonen

Timo Riiho. Kuvaaja: Ville Korhonen

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.