Kielitiede voi tarjota ratkaisevaa osaamista tekstien puntarointiin, kun vihapuheeksi tulkitut kirjoitukset päätyvät tuomioistuimen käsittelyyn. Lue juttu aiheesta Helsingin yliopiston verkkosivuilla.
Vihapuhe-teemasta järjestettiin maanantaina 8.12.2014 monitieteinen seminaari nykykielten laitoksella.
4K on kaikille avoin luentosarja, jolla esitellään kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tuoreimpia tuulia.
Luennot järjestetään keskiviikkoisin klo 17:15–18:45 Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsinki) salissa 2. Poikkeuksena on sarjan viimeinen luento 29.4., joka järjestetään salissa 1.
Luentosarjan järjestää nykykielten laitos.
Bo Pettersson, Minna Palander-Collin, Matti Miestamo ja Tomi Huttunen: Kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus tänään
Eva Havu: Mitä on kielten ja kulttuurien vertaileva tutkimus? Tutkijayhteisö CoCoLaC esittäytyy
Terttu Nevalainen: Englannin vaihtelu ja muutos – tutkimusta ja tutkimuksen tutkimusta
Ulla Tuomarla: Verbaalinen aggressio sosiaalisessa mediassa
Mervi Helkkula: Kielteiset tunteet ja verbaalinen väkivalta ranskankielisessä kirjallisuudessa
Tomi Huttunen, Liisa Bourgeot ja Riku Toivola: SLOVO: venäläinen sana ja sen tutkimus
Anni Sairio, Minna Nevala ja Turo Vartiainen: Sinisukkia ja sarjamurhaajia: Identiteetin luominen ja arvottaminen englannin kielen historiassa
Juhani Härmä: Ranska lingua francana Suomessa
Sabine Kraenker: French break-up letters in a love relationship
Liisa Tiittula: Puhekielen suomentamisen muuttuvat normit
Nely Keinänen: Shakespeare suomeksi
Krister Lindén: FIN-CLARIN – kieliaineistot ja -työkalut
Tuula Pääkkönen: Suomenkielinen sanomalehtiaineisto ja mitä siitä opimme Kansalliskirjaston koneoppimisen ja tekstinlouhinnan tutkimusprojekti Digrassa
Bo Pettersson ja Merja Polvinen: Kuinka kaunokirjallisuuden maailmoja tutkitaan?
Kristiina Taivalkoski-Shilov : Miten tutkia käännetyn tietokirjallisuuden vastaanottoa?
Svetlana Probirskaja: Sotatulkit Suomen ja Neuvostoliiton välisissä sodissa
Mark Shackleton ja Tiina Wikström: Studying contemporary Native American writing
Ekaterina Gruzdeva ja Juha Janhunen: Sahalinin alkuperäiskansojen parissa
Anna Mauranen ja Svetlana Vetchinnikova: Kun kaikki kielet kohtaavat englannin: englanti globaalina lingua francana
(HUOM: Luento on poikkeuksellisesti Metsätalon salissa 1.)
Luentosarja on osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa.
Last week, Russian Language and Literature hosted a group of five professors and fifteen students from the National Research University – Higher School of Economics (HSE), Moscow. The Faculty of Philology in HSE is one of the leading centers of theoretical and applied linguistics in Russia, comprising, among other things, three research laboratories.
The purpose of the visit was a three-day seminar on lexical typology. Special attention was given to methodological issues such as using corpora and questionnaires in data collection and developing semantic frames and maps for the analysis and interpretation of cross-linguistic observations. Researchers in HSE have created inventories of specific frames for a number of semantic fields – from temperature and pain to various types of motion – and applied the methodology for a wide range of languages.
Professor Rakhilina
According to professor Ekaterina Rakhilina, lexical typology can also be studied from the perspective of non-native speakers. For example, when learning a second language, your first language may affect the word choices in the second language. A similar effect is also observed with heritage language speakers, that is, people who live in an environment where their parents’ language is not the dominant language (e.g. Chinese speakers in the United States).
In the recent past, there has been a lot of cooperation between individual researchers from the University of Helsinki and HSE such as visits, meetings in conferences, and jointly prepared publications.
“The diversity of common research interests allows us to cooperate in many different fields of research, from Russian grammar to sociolinguistics,” says professor Rakhilina.
Now there is also a new agreement between the institutions about student exchange. “I was very impressed by the high quality of the posters and presentations given by the students from HSE,” says professor Ahti Nikunlassi. “In the spring term, two of our doctoral students will participate in the exchange programme, and we are looking forward to meet the first exchange students from HSE at our department in January.”
Autismin lääketieteellisen diagnoosin teolle voi tulevaisuudessa olla hyötyä kielitieteellisestä tutkimuksesta.
Nykykielen laitoksen tutkija Mari Wiklund kiinnostui autismista vuosia sitten. Hän tunsi harrastustensa kautta Asperger-diagnoosin saaneen henkilön ja halusi selvittää, mistä sairaudessa on kyse.
Lue koko juttu Humanistilehdestä
Tuore väitöskirja antaa uutta tietoa Fennoskandian kielellisestä esihistoriasta. Mikko Heikkilä tutki alueella puhutuissa kielissä tapahtuneiden äänteenmuutosten kronologiaa historiallis-vertailevan kielitieteen ja erityisesti lainasanatutkimuksen avulla.
– Tämä on ensimmäinen kerta germanistiikan, nordistiikan ja fennougristiikan historiassa, kun kantagermaanin, -suomen ja -saamen äänteenmuutosten suhteellista ja absoluuttista kronologiaa tutkitaan systemaattisesti ja kattavasti, Heikkilä kertoo.
Ennen pronssikautta nykyisen Suomen alueella ja sen lähialueilla on puhuttu hyvin vanhakantaista (luoteis)indoeurooppalaista kieltä, josta esimerkiksi nimet Suomi ja Viro lienee lainattu. Alueella puhuttiin myös ainakin yhtä sittemmin kadonnutta muinaiskieltä, joka on jättänyt kielellisiä jälkiä suomen ja saamelaiskielten sanastoon ja paikannimistöön.
Väitöskirjan tutkimustulokset viittaavat siihen, että (länsi)uralilaista kieltä – suomen ja saamen esimuotoa – on puhuttu nykyisen Suomen alueella jo pronssikaudella, mutta ei sitä aiemmin. Suomalaisten ja saamelaisten kielelliset esi-isät saapuivat Itämeren alueelle itäkaakosta (Volgan-Kaman alueelta) luultavasti pronssikauden alussa.
Heikkilän tutkimus osoittaa, että kantasuomi, kantasaame, kaikkien germaanisten kielten esimuoto kantagermaani ja pohjoisgermaanisten eli skandinaavisten kielten esimuoto kantaskandinaavi ajoittuvat kaikki rautakauden eri vaiheisiin.
Kantasaamea on ennen ajanlaskun alkua puhuttu koko nykyisen Suomen alueella, Lappia lukuun ottamatta. Saamen kieli lähti sittemmin väistymään ensimmäisenä Etelä-Suomen alueelta.
Skandinaviasta on pronssikaudelta alkaen tullut nykyisen Suomen alueelle (kanta)germaanisia vaikutusaaltoja. Itämerensuomen ja saamen sanastosta huomattava osa onkin eri-ikäisiä germaanisia lainasanoja, jotka muodostavat kielessä eriaikaisia kerrostumia.
Heikkilältä on ilmestynyt useita tieteellisiä julkaisuita eri tieteenaloilta jo ennen väitöstä. Kotikielen Seura on myöntänyt Heikkilälle palkinnon ansiokkaista tieteellisistä artikkeleista.
Heikkilä väittelee humanistisessa tiedekunnassa lauantaina 23.8.2014. Hänen väitöskirjansa on erityisen monitieteinen: tieteenaloista edustettuina ovat germanistiikka, nordistiikka, fennistiikka, saamentutkimus, historia ja arkeologia. Väitöskirja tiivistelmineen on ladattavissa E-thesis -palvelussa.
Teksti: Anni Aarinen & Mikko Heikkilä.