19 May: Interfaces between Language, Literature and Culture

What: a one-day symposium called Interfaces between Language, Literature and Culture:  Research at Department of Modern Languages

When: on Monday 19 May 2014 from 9:15 am to 5 pm.

Where: in Metsätalo (Unioninkatu 40), 3rd floor, Room 6

Metsätalo, photo by Eeva Anundi

Metsätalo, photo by Eeva Anundi

Department of Modern Languages has a broad array of research interests including language, translation, literature, culture and digital humanities, often in combination. In order to make the research done at the department better known both at University of Helsinki and beyond, we are arranging a one-day symposium.

Since the symposium is open to all, please feel free to attend the entire symposium or any session you might find interesting. Most talks are in English.

In order for us to know how much coffee and tea to have at hand at the coffee break in the afternoon, please register for coffee/tea by Thursday 8 May by using this link: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50841/lomake.html

Program

Opening

9:15–9:20 Bo Pettersson (chair), Opening Words

9:20–9:25  Ulla Tuomarla, Greetings from the Department Head

Plenary

 9:25–10:20 Timo Honkela: “Digital Preservation and Computational Modeling of Language and Culture: Some Philosophical and Empirical Aspects”

Variations of English: Major Projects

10:20–10:40 Terttu Nevalainen, “What’s New in Varieng (Research Unit for Variation, Contacts and Change in English)”

10:40–11:00 Minna Palander-Collin, “Language Practices and Social Meanings in the History of English”

11:00–11:20 Minna Nevala, “Language of Evaluation: Constructing the Social Margins in England 1650–1900”

11:20–11:40 Sanna-Kaisa Tanskanen, ”Kielitaidon tasot: Edistyneiden kielenoppijoiden suullinen ja kirjallinen kielitaito”

11:40–11:50 Anna Mauranen, “ChangE Project: How does ELF change English?”

LUNCH BREAK

11:50–13:00 (lunch is not included in the event)

Language, Culture and Style

13:00–13:20 Eva Havu, “Presentation of the Research Community CoCoLaC (Contrasting and Comparing Languages and Cultures)”

13:20–13:35 Juhani Härmä, “Studying 19th-Century Finnish Letters Written in French”

Translation in Various Languages and Media

13:35–13:50 Svetlana Probirskaja ja Päivi Pasanen, ”Sodankäynnin tuntemattomat käännöskulttuurit”

13:50–14:05 Kristiina Taivalkoski-Shilov, ”Sexe=sukupuoli, sukupuolisuus ja/tai/vai seksi? Kaisa Siveniuksen Foucault-suomennoksen vastaanotosta”

14:05–14:20 Olli Philippe Lautenbacher, “Cohesive Structures (and Redundancy) in Subtitled Films”

COFFEE BREAK

14:20–14:45 (Please remember to register so we can prepare the right amount of coffee and tea.)

Literary Studies: Russians and Foxes, Native Americans and Shakespeare

14:45–15:00 Tomi Huttunen, “Research in Russian Literature and Culture”

15:00–15:15 Bo Pettersson, “What Does the Fox Say?”

15:15–15:30 Mark Shackleton, “Native North American Writing”

15:30–15:45 Nely Keinänen, “Shakespeare in Finland”

Computers, Language, Culture

15:45–16:05 Krister Lindén, “FIN-CLARIN (Common Language Resources and Technology Infrastructure): A Research Infrastructure for the Arts”

16:05–16:20 Graham Wilcock, “WikiTalk: Wikipedia-Based Open-Domain Conversations with Humanoid Robots”

16:20–16:35 Georg Gimpl, “Culture, History and Collective Memory: Virtual Museum Russbach – A Microstudy”

Discussion and closing of the symposium

Uutuuskirja saksattarista nyky-Suomessa – julkistustilaisuus 2.4.

Kansikuva

Kansikuva

Jatko-opiskelija Petra Schirrmann ja yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo germaanisesta filologiasta julkaisevat pian kirjan, joka kokoaa yhteen Suomeen muuttaneiden saksalaisnaisten elämäntarinoita. Kirja esitellään Saksalaisessa kirjastossa (Pohjoinen Makasiinikatu 7) keskiviikkona 2.4.2014 klo 18. Tilaisuus on saksankielinen. Tervetuloa – Willkommen!

Teoksen nimi on ”Deutschland meine Heimat, Finnland mein Zuhause. Lebensgeschichten deutscher Frauen im Finnland von heute.” Suomeksi kirjan nimen voisi kääntää vapaasti näin: Juuret Saksassa, koti Suomessa. Tämän päivän Suomessa asuvien saksalaisnaisten elämäntarinoita.

Mikä saa saksalaisen naisen muuttamaan Suomeen? Miten käy, kun sattuukin rakastumaan suomalaiseen – kuinka elämä sujuu puolison maassa, kulttuurissa ja kielessä? Millaisia ovat saksalais-suomalainen liitto, perhe ja arki?

Kokoelma pohjautuu 21 eri-ikäisen saksalaisnaisen haastatteluihin. Kertojat asuvat eri puolilla Suomea aina Kilpisjärvelle asti. He ovat kotoisin eri puolilta Saksaa. Yksi on asunut Suomessa vasta vuoden, toinen puoli vuosisataa. Heidän joukossaan on niin poronhoitajia, muusikoita kuin opettajiakin.

Elämäntarinoista syntyy dokumentaarinen kaleidoskooppi: Suomi-kuvaa arjen tasolla keskieurooppalaisen naisen silmin.

Maailman puhutuin kieli sai merkittävän tutkimusrahoituksen

Lingua franca eli maailmankieli

Englannin professorin ja humanistisen tiedekunnan dekaanin Anna Maurasen johtama englannin kieltä lingua francana tutkiva hanke on saanut Suomen Akatemialta 350 000 euron tutkimusrahoituksen.

 Tutkimushankkeen kuvauksessa englantia luonnehditaan aikamme globaaliksi lingua francaksi, joka on levinnyt laajemmalle kuin yksikään kieli aiemmin ja jolla on useampi puhuja kuin millään muulla kielellä. Valtaosa puhujista käyttää englantia toisena kielenä, sitä opiskellaan enemmän kuin mitään toista kieltä, ja sille on kehittynyt monia alueellisia muotoja siirtomaa-ajan seurauksena.

Kaiken tämän seurauksena englanti muuttuu nopeasti. Tutkimus etsii samankaltaisuuksia muutosten takaa: globaalin lingua francan, jälkikoloniaalisten englantien ja oppijoiden kielen yhtäläisyyksiä.

Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, miten vierasta kieltä prosessoidaan eri ympäristöissä, millaiset yksiköt jäsentävät merkityksiä parhaiten, ja miten kaikki tämä muokkaa kieltä.

Lisäksi hankkeessa analysoidaan ja tuotetaan erilaisten englantien elektronisia aineistoja myös muiden tutkijoiden vapaaseen käyttöön. Analyysien pohjalta projekti pyrkii laajentamaan käsitystä englannin kielestä – sen prosessoinnista ja siitä, miten englantia opitaan ja käytetään tehokkaimmalla tavalla.

Suomen akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle osoitettiin kaikkiaan 311 hakemusta, joista Akatemia myönsi rahoituksen 42 hankkeelle. Maurasen vetämän projektin rahoitus ulottuu vuoteen 2017.

Anna Mauranen Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä »

Seppo Kittilälle puoli miljoonaa kielten tutkimukseen

Yleinen kielitiede Seppi Kittilä KittilaSuomen Akatemia on myöntänyt yli 500 000 euron rahoituksen Yleisen kielitieteen yliopistonlehtori Seppo Kittilän johtamalle tiedon alkuperän merkintää maailman kielissä tutkivalle projektille. Tutkimushanke pyrkii selvittämään muun muassa yhteisen ja yksityisen tiedon merkitystä puhetilanteen rakentumiselle.

Hanke lähestyy tutkimusaihettaan monista eri näkökulmista, joista yksi keskeisimmistä on yhteisen ja yksityisen tiedon vaikutus sille, millä tavalla evidentiaaleja eli tiedon alkuperän merkitsimiä käytetään puhetilanteessa.

– Tutkimuksemme on täysin uusi aluevaltaus. Tässä mielessä oli yllätys, että meille myönnettiin rahoitus, vaikka hakemuksemme olikin hyvä, Kittilä sanoo.

Hankkeen tarkoituksena on näyttää, että evidentiaalisuuden merkintä ei ole vain puhujan tietolähdettä, vaan myös muiden puhujien tieto ja puhujan arviot yhteisestä tiedosta ovat tärkeitä.

Hankkeessa tutkitaan evidentiaalisuutta kieltenvälisestä näkökulmasta, mutta sillä on myös kielipainotuksia uralilaisiin, Amdon kieliliiton ja vähemmän tutkittuihin tiibetiläis-burmalaisiin kieliin. Nykykielten laitoksen lisäksi tutkimusryhmään tuleekin jäseniä maailman kulttuurien sekä  suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksesta.

Suomen akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle osoitettiin kaikkiaan 311 hakemusta, joista Akatemia myönsi rahoituksen 42 hankkeelle. Kittilän vetämän projektin rahoitus ulottuu vuoteen 2017.

Seppo Kittilä Tuhat-tietokannassa »

Väitös: Vuorovaikutuksessa oikeakielisyys on toisarvoista

Niina Hynninen Kuva: Nykykielten laitos

Kielen rajoja ja hyvää kieltä säätelevät muun muassa kielipolitiikka ja kielenhuolto-oppaat. Vuorovaikutustilanteessa säännöt eivät kuitenkaan paljon paina, vaan ihmiset sopivat yhdessä, miten kieltä käytetään. Englantia lingua francana eli maailmankielenä puhuvien kommunikointi on tähän herkullinen tutkimuskohde, sanoo lauantaina 16.3. väittelevä Niina Hynninen.

Tutkimusten mukaan ylhäältä annetut säännöt ovat tärkeimpiä syitä, miksi jokin kielen muoto on mielestämme oikein tai väärin.

– Englantia lingua francana puhuvat ottavat usein kielellisen asiantuntijan roolin, vaikka läsnä olisi äidinkielisiä puhujia. Hiukan yllättäen tulokset myös osoittavat, että akateeminen asiantuntijuus on sidoksissa kielelliseen asiantuntijuuteen.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten kieli muotoutuu käyttäjille hyväksyttäväksi kielen säätelykeinojen eli esimerkiksi korjaamisen ja kommentoinnin avulla.

Tulokset osoittavat, että vuorovaikutustilanteissa puhujat puuttuvat toistensa kielenkäyttöön vain harvoin, vaikka huomaisivat siinä virheitä. Kielellinen vaihtelu on siis hyväksyttävää.

– Näyttää siltä, että kynnys korjata toista on suuri. Se, mitä sanotaan on merkityksellistä – ei se, miten sanotaan.

Tutkimus osoittaa myös, että lingua francassa mallina eivät olekaan englantia äidinkielenään puhuvat, vaan heidän on sopeuduttava yhteisesti sovittuun kieleen.

Tutkimusaineisto on kerätty eri alojen kansainvälisiltä yliopistokursseilta, joissa englantia käytettiin lingua francana. Aineisto koostuu vuorovaikutustilanteiden nauhoituksista sekä niihin osallistuneiden opiskelijoiden, opettajien ja englannin kielen opettajien haastatteluista.

Tulos tukee Jaana Suviniityn tammikuussa julkaistua tutkimusta, jonka mukaan opiskelijat ymmärtävät parhaiten englanninkielistä opetusta, kun englanti ei ole opettajan äidinkieli.

FM Niina Hynninen väittelee 16.3.2013 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Language Regulation in English as a Lingua Franca – Exploring language-regulatory practices in academic spoken discourse. Väitöstilaisuus järjestetään Päärakennuksessa, sali 12, Fabianinkatu 33.

Opponenttina on professori Marina Bondi, University of Modena and Reggio Emilia, ja kustoksena professori Anna Mauranen.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Niina Hynninen
niina.hynninen@helsinki.fi