Helsingin yliopiston rehtori päätti 16.12.2015 tieteellisen neuvoston esityksestä myöntää 150.000 euroa sosiaalietiikan tutkimushankkeelle ”Responsible investment and the food industry – Socio-ethical reflections” vuosille 2016-2018. Hanke yhdistää taloustieteen, vastuullisen sijoittamisen tutkimuksen, sosiaalietiikan ja elintarviketieteiden näkökulmat toisiinsa uudenlaisella tavalla.
Continue reading “Helsingin yliopiston kolmivuotinen tutkimushankerahoitus sosiaalietiikalle”
Viime aikoina on pohdittu, miten Suomi pääsee eteenpäin vaikeissa talousnäkymissä. Samaan aikaan on maailmalla ja meilläkin keskusteltu siitä, miten taloutta voitaisiin ohjata paremmin myös moraalisessa mielessä. Tärkeintä ei pitäisi olla vain sijoitukselle saatava tuotto, vaan millaisia vaikutuksia sijoituksella on ja millä tavoin sijoittajat toimivat rahoitusmarkkinoilla.
Viitaten vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, jossa etenkin islantilaiset sijoittajat niittivät huonoa mainetta toiminnallaan, Helsingin Sanomat uutisoi, että ”Islannin tuhoaja tekee taas diilejä”. Islannissa koko talouskriisin symboliksi ja Suomessakin useissa yrityksissä (mm. Elisa ja Amer) aikaan vaikuttajaksi sijoitustensa kautta noussut investori Thor Björgólfsson on taas alkanut harjoittaa sijoitustoimintaa. Artikkelissa todetaan, ettei ole mahdollista sanoa onko Thor ”hyvis vai pahis”, mutta että ”[h]än on tyypillinen häikäilemätön sijoittaja, joka käyttää mahdollisuudet hyväkseen, eikä hidasta vauhtia pohtiakseen moraalikysymyksiä”.
Pitäisikö sitten sijoittajien pohtia moraalikysymyksiä laajemminkin, on oikeastaan Thor Björgólfssonin toiminnasta riippumaton kysymys. Myös piensijoittaja voi olla epäeettinen. Continue reading “Mistä tunnistaa epäeettinen sijoittaja?”
