Helsingin yliopiston rehtori päätti 16.12.2015 tieteellisen neuvoston esityksestä myöntää 150.000 euroa sosiaalietiikan tutkimushankkeelle ”Responsible investment and the food industry – Socio-ethical reflections” vuosille 2016-2018. Hanke yhdistää taloustieteen, vastuullisen sijoittamisen tutkimuksen, sosiaalietiikan ja elintarviketieteiden näkökulmat toisiinsa uudenlaisella tavalla.
Continue reading “Helsingin yliopiston kolmivuotinen tutkimushankerahoitus sosiaalietiikalle”
Reilun kaupan kahvi herättää positiivisia mielleyhtymiä. Jo nimessäkin on sana ”reilu”. Herää ainoastaan kysymys miksi tämä pitää erikseen mainita? Oletusarvoisesti ilmeisesti muut tuotteet siirretään kategoriaan ”epäreilu”.
Viime aikoina on pohdittu, miten Suomi pääsee eteenpäin vaikeissa talousnäkymissä. Samaan aikaan on maailmalla ja meilläkin keskusteltu siitä, miten taloutta voitaisiin ohjata paremmin myös moraalisessa mielessä. Tärkeintä ei pitäisi olla vain sijoitukselle saatava tuotto, vaan millaisia vaikutuksia sijoituksella on ja millä tavoin sijoittajat toimivat rahoitusmarkkinoilla.
Viitaten vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, jossa etenkin islantilaiset sijoittajat niittivät huonoa mainetta toiminnallaan, Helsingin Sanomat uutisoi, että ”Islannin tuhoaja tekee taas diilejä”. Islannissa koko talouskriisin symboliksi ja Suomessakin useissa yrityksissä (mm. Elisa ja Amer) aikaan vaikuttajaksi sijoitustensa kautta noussut investori Thor Björgólfsson on taas alkanut harjoittaa sijoitustoimintaa. Artikkelissa todetaan, ettei ole mahdollista sanoa onko Thor ”hyvis vai pahis”, mutta että ”[h]än on tyypillinen häikäilemätön sijoittaja, joka käyttää mahdollisuudet hyväkseen, eikä hidasta vauhtia pohtiakseen moraalikysymyksiä”.
Pitäisikö sitten sijoittajien pohtia moraalikysymyksiä laajemminkin, on oikeastaan Thor Björgólfssonin toiminnasta riippumaton kysymys. Myös piensijoittaja voi olla epäeettinen. Continue reading “Mistä tunnistaa epäeettinen sijoittaja?”
Ihmisen päänsiirto, robotit auttamistyöntekijöinä ja elinajan pidentäminen 150 vuoteen. Lääketieteen ja teknologian uusia edistysaskelia pidetään usein keinoina lisätä hyvinvointia. Uusien teknologioiden käyttöönottoa ennen olisi kuitenkin käytävä eettinen keskustelu teknologioiden tavoitteista ja vaikutuksista. Vastaavatko ne hyvinvoinnin isoihin ongelmiin ja lisäävätkö ne ihmisten onnellisuutta?
”Kotimaisten rahapeliyhtiöiden vastuullinen toiminta ja hyvä tuotto on turvattava tulevaisuudessakin. Yksinoikeusjärjestelmä suojelee kuluttajia paremmin peliriippuvuudelta, petokselta, laittomalta vedonlyönniltä, sopupeleiltä, rahanpesulta ja muilta talousrikoksilta. Suotuisana sivuvaikutuksena syntyvät tuotot edunsaajatahoille ovat noin miljardi euroa vuodessa.”
Näin sanotaan Veikkauksen edunsaajien viestissä kauden 2011-2015 kansanedustajille. Viestin allekirjoittajana on myös Suomen Akatemian silloinen pääjohtaja.
Rahapelaamisen on eri tahojen mukaan oltava turvallista. Suomessa monopoliasemassa olevan rahapeliyhtiön edunsaajat korostavat järjestelmän turvallisuutta kuluttajille. Mutta voiko pelaamisen ja rahapeleistä saatavien tuottojen turvallisuuden takaaminen olla valtion ainoa tavoite, kun rahapelien tuotot tulevat pienen keskittyneen pelaajajoukon taskuista?
