Milloin viimeksi olet puhunut, lukenut tai kuullut jotain kouluun liittyvää? Jos tarkastellaan pelkästään yle.fi-verkkopalvelua, voidaan todeta, että perusopetukseen tai toisen asteen koulutukseen liittyvää sisältöä ilmestyi vuonna 2019 kahtena päivänä kolmesta. Lisäksi tulevat kaikki muut erilaiset mediat kuten sanomalehdet, televisio, sosiaalinen media, aikakauslehdet ynnä muut. Puhumattakaan ihmisten välisistä keskusteluista niin epävirallisissa kuin virallisissakin yhteyksissä. Kaikista mahdollisuuksista tutkielmaani valikoituivat opettaja-kirjailija Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalveluun kirjoittamia koulua koskevia kolumneja.
Faktan ja fiktion rajalla
Kolumnien määrä erilaisilla julkaisualustoilla on kasvamassa, mutta sen asema tekstilajina ei ole kiistaton, jonka vuoksi se on tutkimuskohteena herkullinen. Tekstilajikäsityksen mukaan tekstilajiksi eli genreksi määritetään sellainen, jonka tekstit täyttävät tietyt tyypilliset piirteet, on suunnattu rajatulle lukijajoukolle ja niillä on yhteisiä päämääriä. Kolumnille tyypillistä on sen liikkuminen fiktion ja faktan rajamailla, mutta sen muoto, lukijajoukko ja päämäärät vaihtelevat.
Aineistokseni olen valinnut viisi Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalvelussa julkaistua kolumnia vuosilta 2017–2020. Tähän tutkielmaan valitut käsittelevät kaikki aiheiltaan jollain tapaa opetuk-sen järjestämistä tai siihen liittyvää julkista keskustelua. Jokainen teksteistä on samalla yhden opettajan kirjoittamia näkemyksiä koulusta. Tätä kautta katson niiden olevan vahvasti kytköksissä myös kouludiskurssin tuottamiseen. Näkökulma vaikutti mielenkiintoiselta, koska tällä hetkellä ei muiden opettaja-kirjailijoiden ajatuksia tuoda nähdäkseni yhtä vahvasti valtakunnallisella ilmaisella alustalla esiin.
Puolifiktiivisenä tekstinä kolumnin voi ajatella olevan lukijakeskeinen eri tavoin kuin journalistinen sisältö, jossa kirjoittajalla on erityinen vastuu tiedon välittäjänä. Tällöin lukijan voi ajatella ennemmin vastaanottajaksi. Olen analysoinut aineistoani retorisen analyysin avulla ja tarkastelen erityisesti erilaisia lukijan ideaaleja. Niiden analyysiin taas olen hyödyntänyt kertomusteoreettista mallia. Tästä näkökulmasta ajateltuna on kiinnostavaa pohtia, kuinka hyvin kertomuksellisten tekstien retoriikan analysointiin tarkoitettu näkökulma lukijasta soveltuu kolumnien retoriikan tarkasteluun
Opettajan rooli kouluun kohdistuvissa muutoksissa
Tutkielmani tulokset muodostuvat yhdeksi kouludiskurssin osaksi ja tarjoavat kurkistuksen opettajan näkökulmaan koulua koskevaan puheeseen mediassa. Teksteistä välittyy ihanne oppilaiden tasa-arvoisesta osallistumisesta ja mahdollisuuksista opiskeluun. Ne kumpuavat juuri perinteisestä yhteiskunnallisen tasa-arvon käsitteestä eikä niinkään uusliberalistisessa puheessa vallitsevasta tasa-arvokäsityksestä. Puheen lajien vaihtelu eri lukijaideaalien välillä tuottaakin koulupuhetta, jossa opettaja nähdään puskurina koulun sisällä tapahtuvan toiminnan ja kouluun kohdistuvan muutospuheen välissä. Se vaikuttaa asettuvan poikittain tuohon diskurssiin yleisesti kuuluvien arvojen suhteen. Ilmiö vaatisi kuitenkin edelleen tarkempaa tutkimusta. Olisikin mielenkiintoista lukea pohdintaa tilanteesta, jossa päästäisiin havainnoimaan tätä roolia muualtakin kuin asiakirjoista.
Kreetta Kalske
Pro gradu: ”Miksi koululaitos ei ole tätäkään onnistunut hoitamaan kuntoon” Retorinen analyysi Tommi Kinnusen kolumneista