Tutkimuksen lähtökohtia
Koulusta puhutaan kaikkialla. Tätä puhetta tuotetaan esimerkiksi ruokapöytäkeskusteluissa, yliopistoissa, eduskunnassa ja yritysmaailmassa. Kouluun liittyvään puheeseen yhdistetään yleensä joku muutos- tai kehitysvaatimus, ajatus siitä mikä koulussa on vialla ja miten asia voitaisiin korjata. Tätä kaikkea voidaan nimittää myös koulupuheeksi (Salminen, 2012.)
Koulupuheen tutkimisen tärkeys syntyy siitä, että puheella rakennetaan todellisuutta. Tästä näkökulmasta sain tutkimuksen aiheelleni merkityksen. Suomalaiseen kouluun liittynyt valtavirtainen puhetapa on vahvasti kulminoitunut tasa-arvoiseen koulutukseen. Julkisilla varoilla tuotettu laadukas koulu on saanut laajan hyväksynnän yhteiskunnassa. Kuitenkin 1990-luvulta lähtien tähän tasa-arvokäsitykseen on tullut muutoksia. Muun muassa kouluvalintaan on syntynyt vapauksia ja koulut ovat luoneet tiettyihin oppiaineisiin painotettua opetusta. Tutkimuksissa on selvinnyt, että juuri paremmista sosioekonomisista lähtökohdista olevat perheet ovat tarttuneet näihin vapauksiin. Lisäksi markkinataloudesta tutut periaatteet kilpailusta, valinnanvapaudesta ja yksilöllisestä kehityksestä ovat saaneet tilaa koulupuheessa.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimukseni aineistona toimi kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin teksti Sivistysporvarille hommia (2016). Kirjoitus on julkaistu vuonna 2016 teoksessa Paluu tulevaisuuteen, jonka on julkaissut Ajatuspaja Toivo. Ajatuspaja Toivon arvomaailma rakentuu vahvasti samankaltaisena kokoomuspuoleen kanssa, jonka he tuovat julkisesti esiin.
Kysymys johon hain vastausta pro-gradu -työssäni oli ’’Miten Saara-Sofia Sirénin tekstissä suomalaisesta koulusta?’’. Tutkimusmenetelmänäni toimi retorinen analyysi, jota on käytetty verrattain vähän suomalaisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Retorisen analyysin avulla voidaan selvittää niitä retoriikan keinoja, joilla puhuja pyrkii yleisöönsä vaikuttamaan. Retorisen analyysin rinnalla työssäni tarkasteltiin millaista koulupuhetta Saara-Sofia Sirén tuottaa ja, millä tavalla tämä peilautuu aiempaan koulupuheeseen, jota suomalaiseen kouluun on liitetty. Tutkimuksen aihealuiksi valikoitu vahvasti tasa-arvoon ja yksilöllisyyteen liitetyt puhetavat, sivistys sekä koulun kehitys- ja muutospuhe.
Saadut tulokset ja niiden tarkastelua
Tuloksista selvisi, että Saara-Sofia Sirén käytti useita retoriselle analyysille tuttuja keinoja puhuessaan suomalaisesta koulusta. Sivistys nousi ylistyspuheen kohteeksi, joka tarkoitti tässä tutkimuksessa sitä, että se nostettiin arvona muiden yläpuolelle. Koulupuheeseen usein liitetty kehitys- ja muutosvaatimus liittyi tuloksissa siihen, että koulun jatkuva kehitys ja muutos liitettiin vaihtoehdottomuuteen. Argumenttina toimi vahvasti näkemys siitä, että koulun on pysyttävä muuttuvan maailman mukana ja vastata työelämän odotuksiin. Tasa-arvo liittyi vahvasti sukupuolten väliseen tasa-arvoon eikä niin vahvasti koulutukselliseen tasa-arvoon. yksilökeskeinen näkökulma nähtiin toivottuna koulutuksen kehityssuuntana nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkimustulokset jättivät paljon lisätilaa uudelle tutkimukselle. Tulevaisuudessa voisi tutkia laajemmin poliitikkojen puheita koulusta useammasta puolueesta tai esimerkiksi tutkia laajemmin puolueiden koulutuspoliittisia linjauksia, joka avaisi taas uuden näkökulman keskusteluun.
Juhani Karstila
Tasa-arvon ihanteesta kilpailun areenalle – Retorinen analyysi kansanedustajan koulupuheesta