Pro gradussani tutkin oppimisen tukemista IT-alan organisaatioissa. Jatkuva kehittyminen ja oppiminen voidaan nähdä organisaatioiden elinehtona nykyajan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Eteenkin IT-ala on kehittynyt ja kehittyy valtavan nopeasti, joten IT-alan organisaatiot saattavat olla muita edellä oppimisen tukemisen suhteen. Tästä syystä ne valikoituivat tutkimuksen kohderyhmäksi.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää IT-alan organisaatiossa työskentelevää henkilöä, joiden vastuualueelle kuului oppimisen tukeminen. Haastateltaviin viitataan tutkimuksessa HRD-ammattilaisina. Tutkimuksessa selvitettiin haastateltavien lähestymistä oppimiseen organisaatiossa, tapoja tukea oppimista sekä oppimisen tukemiseen liittyviä haasteita. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että IT-alalla työskentelevät HRD-ammattilaiset lähestyvät oppimista organisaatiossa hyvin laajasti. He kuvailivat oppimista tapahtuvan jatkuvasti ja nostivat esiin sekä kovat että pehmeät taidot. Oppimista nähtiin tapahtuvan muun muassa vuorovaikutustilanteissa, työtä tehdessä ja kursseilla sekä koulutuksissa.
Oppimisen käsittäminen laajasti näkyi myös oppimisen tukemisen tavoissa, sillä niissä huomioitiin niin formaali kuin informaali oppiminen. Haastatteluissa esiin nostetut oppimisen tukemisen tavat voidaan jakaa kahteen luokkaan: oppimisen tukemisen käytännön malleihin ja oppimisen tukemiseen organisaation oppimisympäristöön vaikuttamalla. Oppimisen tukemisen käytännön malleihin kuului niin yksilön oppimisen (mm. verkkokurssit ja coachaus) kuin yhteisöllisen oppimisen (mm. opintopiirit ja killat) tukemisen tapoja. Organisaation oppimisympäristöön taas kerrottiin vaikuttavan organisatoriset tekijät (mm. matala hierarkia ja itseohjautuvuus), työyhteisö (mm. kannustaminen ja psykologinen turvallisuus) ja johto (oppimisen arvostaminen ja mahdollistaminen).
Oppimisen tukemisen haasteista kaikkein painokkaimmin esiin nostettiin aikaan liittyvät haasteet. Vaikka oppimista nähtiin tapahtuvan työtä tehdessä, koettiin työn arjen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen olevan liian vähän aikaa. Osa haastateltavista kertoi myös työntekijöiden yksilöllisten kiinnostuksen kohteiden huomioimisen olevan ajoittain käytännössä haastavaa, vaikka sitä pidettiinkin tärkeänä asiana oppimisen tukemisen kannalta. Osa oppimisen tukemisen haasteista liittyi käynnissä olevaan koronaviruksen aiheuttamaan pandemiaan. Vaikka etätyö oli tutkimukseen osallistuneille organisaatioille tuttua jo ennen pandemiaa, kerrottiin etätyön aiheuttaneen haasteita oppimisen tukemiselle, sillä moni yhteisöllistä oppimista tukevista toimintatavoista oli rakennettu fyysisten kohtaamisten varaan.
Läpi haastattelujen vuoroteltiin yksilön ja yhteisön merkityksen korostamisen välillä. Haastateltavat painottivat erityisesti yksilön kiinnostuksen kohteiden, toiveiden ja motivaation huomioimisen merkitystä oppimisen tukemisessa. Toisaalta myös yhteisöllisyyden kerrottiin olevan erittäin tärkeä oppimista tukeva tekijä ja yhteisöllisiin oppimisen tukemisen käytännön malleihin oli panostettu paljon. Nämä oppimisen tukemisessa tärkeinä nostetut tekijät olivat kuitenkin osittain samoja asioita, joiden suhteen oppimisen tukemisessa kerrottiin olevan haasteita käytännön tasolla.
Haastatteluissa esiin nostetut oppimisen tukemisen tavat sisälsivät monia sellaisia piirteitä, jotka on aiemmissa tutkimuksissa todettu keskeisiksi oppimista edistäviksi tekijöiksi. Näitä piirteitä on tutkimuskirjallisuudessa nostettu esiin muun muassa itsemääräämisteorian, oppivan organisaation, psykologisen turvallisuuden ja organisatoristen ajattelutapojen kautta.
Pro gradu -tutkimukseni tuo tietoa IT-alan organisaatioista liittyen siihen, miten HRD-ammattilaiset lähestyvät oppimista organisaatiossa, miten oppimista tuetaan ja millaisia haasteita oppimisen tukemiseen liittyy. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida vielä arvioida esiin nostettujen oppimisen tukemisen tapojen vaikuttavuutta. Jatkotutkimusta olisikin mielenkiintoista tehdä liittyen siihen, että onko organisaatioissa käytössä olevilla oppimisen tukemisen tavoilla toivottuja oppimista edistäviä vaikutuksia. Tulevissa tutkimuksissa erityistä huomiota voitaisiin myös kiinnittää siihen, kuinka tutkimuksissa todetut oppimista edistävät tekijät voidaan saada sovitettua osaksi käytännön työelämää ja organisaatioiden arkea.
Jasmin Niemelä
Oppimisen tukeminen IT-alan organisaatioissa