Taustaa
Kun minulle tarjoutui mahdollisuus hyödyntää gradussani laajaa Kehittävän palautteen tutkimusaineistoa, innostuin sen tarjoamista mahdollisuuksista. En ollut aikaisemmin uskaltanut edes harkita kvantitatiivisen tutkimuksen tekemistä, mutta ohjaajani Reunamon rohkaisemana päätin tarttua haasteeseen. Toteutin graduni artikkelimuotoisena, sillä se tuntui kiehtovalta vaihtoehdolta perinteiselle gradulle ja tarjosi väylän päästä tutustumaan tutkimuksen tekemiseen myös julkaisuprosessin kannalta.
Laajan aineiston innoittamana halusin tutkia gradussani sellaista aihetta, johon olisi muuten ollut vaikea tarttua kvantitatiivisin menetelmin. Oman tunteisiin ja mielen hyvinvointiin kohdistuvan kiinnostukseni pohjalta päädyinkin tutkimuksessani tarkastelemaan lasten päiväkotiympäristössä ilmenevää pelkoa ja ahdistusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä tilanteissa ja millä tavalla lasten pelko ja ahdistus ilmenevät päiväkodissa, sekä kuinka varhaiskasvatuksen henkilökunta reagoi näihin tunteisiin.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen aineisto on kerätty osana valtakunnallista Kehittävän palautteen tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa varhaiskasvatuksen nykytilaa ja tarjota siitä tietoa toiminnan kehittämiseen jatkossa. Laajaa aineistoa oli vuosien 2017–2021 aikana kerätty ympäri Suomea kaikkiaan 2653 päiväkotiryhmässä. Tutkimuksessa hyödynnettiin observointien avulla kerättyä havaintoaineistoa lasten varhaiskasvatusarjesta. Kaikkiaan aineisto käsitti 195 382 havaintoa lasten päiväkotiarjesta. Aineiston analyysin suoritin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla ristiintaulukoimalla lasten pelkoa ja ahdistusta koskevia havaintoja päiväkodin eri tilanteisiin sekä lapsen ja häntä lähinnä olevan aikuisen sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoihin.
Tutkimukseen pohjautuva artikkelikäsikirjoitus on tarkoitus lähettää Suomen psykologisen seuran julkaisemaan Psykologia-lehteen. Johtuen siitä, että tutkimuksen tulokset tullaan toivottavasti julkaisemaan kyseisessä journaalissa, en voi valitettavasti avata niitä tässä yhteydessä tarkemmin.
Tutkimuksen merkitys
Kehittävän palautteen aineiston laajuuden ja satunnaisotantaa hyödyntävän tutkimusmenetelmän avulla pystyttiin muodostamaan lasten varhaiskasvatuksessa esiintyvästä pelosta ja ahdistuksesta harvinaisen laaja yleiskuva, sillä tavoitteena ei missään vaiheessa ollut havainnoida pelkästään pelkoa tai ahdistusta vaan kaikkea sitä, mitä lasten päiväkotiarki pitää sisällään. Aiempaa tutkimusta päiväkodin eri tilanteisiin sidoksissa olevasta pelosta ja ahdistuksesta on myös niukasti, vaikka pelkoa ja ahdistusta onkin ilmiöinä tutkittu paljon. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ja ymmärrystä lasten pelosta ja ahdistuksesta erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kiinnittämällä huomio niihin päivittäisiin toimintoihin ja tilanteisiin, joissa lasten pelkoa ja ahdistusta useimmiten esiintyy, voidaan tukea lasten hyvinvointia päiväkotipäivän eri hetkissä ja lapsen ja henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa.
Ada Kaloniemi
Lasten observoitu pelko ja ahdistus päiväkodin eri tilanteissa ja sosiaalisissa suhteissa