Taustaa
Valitisin graduni aiheeksi varhaiskasvatuksessa ilmenevän kaaoksen. Kiinnostukseni aiheeseen heräsi käytännön kokemuksistani varhaiskasvatuksen alalta. Lisäksi huomasin, että mediassa puhutaan tällä hetkellä varhaiskasvatuksesta paljon haasteiden näkökulmasta. Halusin lähteä tutkimaan tarkemmin, mistä ilmiössä on kysymys. Lähdin tarkastelemaan kaaosta oppimisympäristön näkökulmasta keskittyen pedagogisen toiminnan ja vuorovaikutuksen teemoihin.
Tutkimuksen toteutus
Olin aina ajatellut, että tekisin graduni kvalititatiivisena, sillä tilastolliset menetelmät vaikuttivat liian monimutkaisilta. Toimin vuosina 2020-2021 Kehittävä palaute- hankkeen aineistonkeruussa observoijana. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa varhaiskasvatuksen arkea ja luoda mahdollisuuksia tutkimusperustaiselle kehittämiselle. Gradussani pääsin hyödyntämään hankkeen laajaa tutkimusaineistoa. Tämän myötä löysinkin itseni kvantitatiivisen tutkimuksen ääreltä. Yllätyksekseni huomasin, että pidin kvantitatiivisten menetelmien selkeydestä ja johdonmukaisuudesta. Hyödynsin tutkimuksessani henkilöstön tekemiä oppimisympäristön arviointeja ja päiväkodeista kerättyjä lapsihavainnointeja. Hankkeessa oli mukana 2653 varhaiskasvatuksen yksikköä 18:sta eri kunnasta. Analysoin aineiston IBM SPSS ohjelmalla hyödyntämällä korrelaatioita, pääkomponenttianalyysiä ja varianssianalyysiä. Tavoitteenani oli selvittää, millaiset oppimisympäristön tekijät ovat yhteydessä korkeaksi arvioituun kaaokseen. Tutkimuksessa tarkastelin vuorovaikutussuhteita, pedagogista toimintaa ja sen johtamista käsitteleviä teemoja. Lisäksi olin kiinnostunut selvittämään, miten kaoottisuus vaikuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten toimintaan. Toteutuin gradun artikkelimuotoisena, sillä innoistuin mahdollisuudesta tutustua tieteellisten tekstien tekoprosessiin. Artikkelikäsikirjoitus lähetetään julkaistavaksi Ammattikasvatuksen aikakauskirja lehteen, jonka vuoksi en voi esitellä tutkimuksen tarkempia tuloksia vielä.
Tutkimuksen merkitys
Graduprosessin alussa huomasin, että varhaiskasvatuksen kaaoksesta löytyy vain vähän tutkimusta, etenkin Suomen kontekstissa. Kaaos on ilmiönä kuitenkin niin moninainen, että se liittyy laajasti erilaisiin haasteisiin, joita kentällä kohdataan. Halusin tutkia varhaiskasvatuksen kaaosta, jotta saisimme välineitä sen purkamiseen. Tiedän kokemuksesta, että päiväkodeissa kiireen keskellä voi olla vaikea saada kiinni siitä, mistä arjen haasteet johtuvat. Tämä tutkimus antoi tärkeää tietoa siitä, millaiset tekijät liittyvät varhaiskasvatuksessa ilmenevään kaaokseen. Tutkimustiedon avulla varhaiskasvatuksen toimintaa voidaan kehittää oikein kohdennetuilla toimilla.
Jolanda Havisalmi
Miten henkilöstön arvioima kaaos näkyy varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä ja lasten arjessa?