Tausta ja tarkoitus
Identiteetin muodostumista nuoruudessa voi pitää yhtenä tärkeimpänä kehityspsykologisena tehtävänä. Identiteetti vastaa kysymykseen kuka minä olen ja mitä haluan elämässä tavoitella. Nuoruudessa tehdään identiteetin kannalta merkityksellisiä tulevaisuuden elämänvalintoja. Koulutus, ura, parisuhde ja kiinnostuksen kohteet ovat esimerkkejä niistä valinnoista, joita pohditaan nuoruudessa. Selkeästi muodostunut identiteetti mahdollistaa sen, että nuori pystyy suuntautumaan tulevaisuuteen ja on tyytyväinen valintoihinsa. Epäselvä identiteetti taas voi aiheuttaa esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireita ja vaikeuttaa tulevaisuuteen suuntautumista. Nuoruudessa myös kodin ulkopuoliset ihmissuhteet ja niiden merkitys kasvavat. Näissä ihmissuhteissa nuori etsii, kokeilee ja jakaa mielenkiinnonkohteitaan sekä tutustuu itseensä. Nuorelle on tärkeää kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.
Tutkielmassani tutkin lukiolaisten identiteettejä sekä niiden yhteyttä yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Selvitin, minkälaisia identiteettejä lukiolaisilta löytyy. Erilaisten identiteettien selvittäminen on tärkeää, jotta ymmärretään miten lukiolaiset ovat suuntautuneet tulevaisuuteen. Esimerkiksi korkeakoulujen todistusvalinta edellyttää nykyään lukiolaisilta korkeakouluopintoihin suuntautumista jo aikaisessa vaiheessa lukio-opintoja. Yhteenkuuluvuuden tunnetta tarkasteltiin sosiaalisen identiteetin ja kouluun kuulumisen tunteen näkökulmista. Sosiaalisella identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistettyä kokemusta ryhmäjäsenyydestä. Tämän myötä yksilö kokee, että ryhmäjäsenyys vastaa omaa minäkäsitystä ja sitä kuka hän on. Yksilö pyrkii myös käyttäytymään ryhmään liitettyjen ominaisuuksien ja normien mukaan. Yksilön kouluun kuulumisen tunne tarkoittaa yksilön sosiaalista ja emotionaalista suuntautumista kouluun. Persoonallisen identiteetin yhteyttä yhteenkuuluvuuden tunteeseen on tärkeä tarkastella, jotta voidaan syvällisemmin ymmärtää, miten identiteetin rakentuminen tapahtuu yhteydessä sosiaaliseen ympäristöön ja miten nuoria voidaan tukea näissä prosesseissa.
Menetelmät
Tutkimuksen aineisto (N=766) kerättiin osana Bridging the Gaps-hanketta kyselytutkimuksena keväällä 2019 Helsingin lukioiden viimeisen vuoden opiskelijoilta. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen.
Tulokset ja johtopäätökset
Aineistosta löydettiin viisi erilaista identiteettiryhmää, jotka olivat: saavuttaneet, etsivä-sitoutuneet, huolettomat, murehtivat ja etsivät. Noin kolmasosa lukiolaisista oli sitoutunut identiteettipäämääriin. Yli 60 % lukiolaisista identiteetti oli epäselvä ja heistä noin 40 %:ia jollain tavalla murehti identiteettiään. Tämä tarkoittaa sitä, että suurella osalla lukiolaisista tulevaisuuteen liittyy jonkinlaista epäselvyyttä ja huolta. Identiteettiryhmät erosivat toisistaan kouluun kuulumisen tunteen sekä sosiaalisen identiteetin suhteen. Lukiolaiset, joilla oli korkeampi sitoutuneisuus tulevaisuuden tavoitteisiinsa, oli korkeampi yhteenkuuluvuuden tunne koulussa sekä erilaisissa ryhmissä. Ne lukiolaiset, jotka murehtivat tulevaisuuttaan, kokivat alhaisempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta erilaisiin ryhmiin. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että sitoutuminen identiteettiin on yhteydessä yhteenkuuluvuuden tunteeseen.