Mikä motivoi oppimaan?
Tutkimuksen teoriataustana käytettiin Carol Dweckin (2000, 2006) teoriaa ajattelutavoista. Ajattelutapa vaikuttaa yksilön uskomuksiin ihmisen ominaisuuksien, kuten kykyjen muovautuvuudesta. Kasvun ajattelutavan omaava uskoo itsensä ja muiden voivan kehittää omia kykyjään ja taitojaan. Muuttumattoman ajattelutavan omaava uskoo ominaisuuksien, kuten kykyjen ja älykkyyden määrän olevan pysyvä. Ajattelutavat ovat yhteydessä oppimistuloksiin, sinnikkyyteen ja tavoitteisiin. Ajattelutavat vaikuttavat myös siihen, miten yksilöt reagoivat haasteisiin.
Tutkimuksessa selvitettiin, mistä oppiaineista oppilaat pitävät ja mitkä tekijät vaikuttavat oppiainekohtaiseen motivaatioon. Lisäksi tutkittiin, mitkä oppimiseen liittyvät tekijät motivoivat kolmasluokkalaisia oppilaita oppimaan ja millainen rooli ajattelutavoilla on motivaatiossa. Kiinnostuneita oltiin myös selvittämään, syntyykö vastauksissa eroavaisuuksia sukupuolten tai kahden hyvin erilaisen tutkimukseen osallistuneen koulun välille.
Aineisto koostui kahden eri koulun kolmasluokkalaisten täyttämistä oppimispäiväkirjoista ja oppilaita tutkimukseen osallistui yhteensä 125. Motivaatiota tutkittiin yleisen oppimismotivaation ja oppiainekohtaisen motivaation kautta. Analyysin keinona hyödynnettiin sisällönanalyysia, jonka tukena käytettiin myös tilastollisia menetelmiä tarkastelemaan mahdollisia sukupuoli- ja koulu-muuttujien vaikutusta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat matematiikan olevan suosituin oppiaine tyttöjen sekä poikien keskuudessa, mikä poikkeaa aiemmasta tutkimuksesta. Pidettyjä oppiaineita olivat myös taito- ja taideaineista liikunta, käsityö ja kuvataide. Uskonto oli vähiten pidetty oppiaine, mikä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Oppiainekohtaisen motivaation taustalla oli useimmiten jokin oppiaineen luonteeseen olennaisesti liittyvä tekijä, kuten laskeminen. Yleisen oppimismotivaation taustalla vaikuttavin tekijä oli oppimisympäristö, erityisesti sen sosiaalinen ulottuvuus. Oppimisympäristöt korostuivat myös oppiainekohtaisen motivaation vastauksissa. Sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät tekijät korostuivat erityisesti koulun 1 ja tyttöjen vastauksissa. Tuloksista voidaan päätellä, että turvallinen ja oppimisympäristö on edellytys motivaatiolle ja oppimiselle. Ajattelutapojen vaikutus oli nähtävillä motivaation suuntautumisessa helppoon tai haastavaan ajattelutavasta riippuen. Kasvun ajattelutavan omaavat suosivat haastavia tehtäviä, kun taas muuttumaton ajattelutapa johtaa haasteiden välttelyyn. Oppilaiden vastauksista oli havaittavissa enemmän muuttumatonta ajattelutapaa kuin kasvun ajattelutapaa. Tuloksista oli nähtävillä myös, että vallitseva ajattelutapa voi vaihdella eri oppiaineiden kohdalla.
Tietoisuus ajattelutavoista ja pyrkimys kohti kasvun ajattelutapaa on merkityksellistä jokaisen ihmisen kannalta. Opettajan on tärkeää olla tietoinen omasta ajattelutavastaan ja siitä, millaista ajattelutapaa oppilaille opettaa. Ajattelutavan kehittäminen kohti ajattelutapaa voi tehdä vaikeasta inspiroivaa ja haastavasta ajatuksia herättävää. Ajattelutavan kehittäminen kohti kasvun ajattelutapaa on merkityksellistä, koska kaikki elämän osa-alueet vaativat sinnikkyyttä ja tahtotilaa, mikäli niissä toivoo menestyvänsä.