Gradussani tutkin suomalaisen ruohonjuuritason koulun kehittämisverkosto Innokkaan toimintaa, joka on saanut alkunsa 2000-luvun alussa aktiivisinten opettajien toimesta sekä tarpeesta kehittää koulujen teknologisia ja digipedagogisia valmiuksia sekä tapoja opettaa 2000-luvun taitoja. Verkosto koostuu koulun toimijoista, tutkijoista sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteistyökumppaneista. Verkoston toiminta tavoittaa tätä nykyä noin 750 koulua ympäri Suomen. Verkoston laajuus ja sen tekemä tutkimukseen perustuva kehittämistoiminta koulujen parissa näyttäytyi kiinnostavalta ja tärkeältä tutkimuksen kohteelta.
Yhteiskunnan digitalisaatio luo muutostarpeita koulun käytäntöihin
Yhteiskunnan kiihtyvä teknologisoituminen ja digitalisoituminen on johtanut yhteiskunnalliseen murrokseen ja synnyttänyt koulujen toimintatapoihin kehittämistarpeita, joihin on Suomessa pyritty vastaamaan kansallista opetussuunnitelmaa päivittämällä. Vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olivat mukana tavoitteet laaja-alaisista taidoista, joiden yhtenä osaamisalueena on digitaalisen teknologian monipuolinen hyödyntäminen. Teknologian käytön osalta koulun todellisuus ja toimintatavat voivat kuitenkin erota paljonkin muusta yhteiskunnasta ja oppijoiden arjesta ja tämä voikin tehdä koulunkäynnistä irrallisen tuntuista. On myös tärkeää, että koulun turvaa yhdenvertaiset mahdollisuudet monipuoliselle digitaalisten taitojen oppimiselle, sillä tutkimus on osittanut, että pelkkä vapaa-ajan digitaalinen osallistuminen ei varmista digitaalisen teknologian monipuolista tai luovaa käyttöä.
Verkostoitunut kehittämistoimina koulun muutoksen tukemisessa
Suurten muutosten toteuttaminen koulutusjärjestelmässä ei ole helppoa. Haasteeksi voivat nousta esimerkiksi laitteiden tai vaadittavan osaamisen puute. Koulut ja yksittäiset opettajat tarvitsevat tukea muutosten toteuttamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Monimutkaisessa koulutusjärjestelmässä voidaan kuitenkin saada aikaa kestäviä muutoksia, kun kehitys- ja muutostoiminta tapahtuu kaikilla toiminnan eri tasoilla vuorovaikutteisesti ja verkostomaisesti. Toisin sanoen uutta tietoa, osaamista ja käytännön kokemuksia tulisi jakaa koulujen sisällä sekä koulujen välillä. Innokas-verkoston toiminta mukailee tätä periaatetta ja sen tavoitteena on yhdistää koulutuksen eri toimijat eri tasoilta työskentelemään 2000-luvun taitojen ja teknologian luovan käytön edistämiseksi suomalaisissa kouluissa.
Verkostoituneen kehittämistoiminnan tutkiminen Innokas-verkoston yhteisöblogista
Tässä opinnäytetyössä tarkastelin Innokas-verkoston kehittämistoimintaa sen yhteisöblogin kirjoitusten valossa. Aineistona käytin yhteensä 401 blogikirjoitusta 8 lukuvuoden ajalta blogin perustamisvuodesta 2011 vuoteen 2019. Näistä teksteistä tutkin sitä, minkälaista teknologiaa Innokas-verkoston toiminnassa on käytetty vuosina 2011– 2019 ja miten teknologian käyttö̈ blogeissa esiintyy eri ajankohtina. Lisäksi tutkin sitä, minkälaisia toimintaympäristöjä̈ verkoston blogissa kuvataan ja ketkä̈ toimijat osallistuivat blogien kuvamaan verkoston toimintaan sekä̈ miten teknologiat, toimijat ja toimintaympäristöä määrittävät pedagogiset viitekehykset esiintyvät toiminnan eri sosiaalisissa viitekehyksissä.
Innokas-verkoston kehittämistoiminnan teknologiat, toimintaympäristöt ja toimijat
Blogikirjoituksissa oli mainittu yhteensä 275 eri teknologiaa, jotka olivat joko laitteita tai ohjelmistoja ja sovelluksia. Teknologiat jakautuivat yhteensä kolmeenkymmeneen alakategoriaan. Eniten blogeissa esiintyivät ohjelmoitavat robotit, toisiksi eniten kerrottiin ohjelmoitavista mikropiireistä ja kolmanneksi ohjelmointialustoista. Eniten mainitut teknologiat painottuivat vahvasti ohjelmoinnin opetukseen. Ohjelmoitavat robotit olivat toiminnassa mukana jokaisena tarkastelujakson lukuvuonna melko tasaisesti, kun taas ohjelmoitavat mikropiirit olivat näkyvässä roolissa kahtena viimeisenä tarkastelujakson lukuvuotena.
Innokas-verkoston toimintaympäristöjä tarkasteltiin pedagogisten ja sosiaalisten viitekehysten avulla. Pedagoginen viitekehys on kehittämistoimintaa määrittäviä oppimistilanne ja sosiaalinen viitekehys puolestaan kuvaa toimintaympäristön laajuutta. Innokas-verkoston toiminnan tyypillisin pedagoginen viitekehys oli oppitunti. Muita yleisiä pedagogisia viitekehyksiä olivat koulutus, kerhotoiminta sekä työpajat. Verkoston toimintaa kuvailtiin viidessä eri sosiaalisissa viitekehyksissä, jotka olivat mikroyhteisö, kouluyhteisö, paikallisyhteisö, valtakunnallinen ja kansainvälinen. Eniten toiminnan kuvauksia oli mikroyhteisöjen tasolta ja toiseksi eniten paikallisyhteisön tasolta. Innokas-verkoston toimintaan osallistui monenlaisia toimijoita, yhteensä 24 erilaista toimijaa. Toimijoista tyypillisin oli oppilas ja toiseksi yleisin oli opettaja. Oppilaat olivat toimijoina noin kahdessa kolmasosassa ja opettajat noin kolmasosassa kaikista blogiteksteistä.
Tämä tutkimus auttaa hahmottamaan verkostomaisen kehittämistyön mahdollisuuksia koulutuksen kehittämisen osalta. Tutkimus osoittaa, että osallistumalla kehittämisverkoston toimintaan osallistujilla on mahdollisuus ottaa osaa monenlaisiin tapahtumiin ja kehittämistoimintaan niin oman koulun sisällä kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin. Lisäksi tutkimus antaa kiinnostavan esimerkin blogiaineiston hyödyntämisestä tutkimustarkoituksessa.
Sofia Lipponen
Toimijoita, toimintaympäristöjä ja teknologioita jäljittämässä: Laadullinen analyysi Innokas -verkoston verkostoblogin sisällöistä