Tutkimuksen taustaa
Lapsista noin joka kolmas kokee kehohuolia ja nämä kehohuolet alkavat muodostumaan jo varhaisessa iässä. Kehohuolet ovat varmasti tuttuja myös meille aikuisille. Jokaisella meistä on käsitys siitä, miltä kehomme näyttää ja miten muut meidät näkevät. Tämä käsitys vaikuttaa syvästi siihen, miten koemme itsemme, kuinka voimme nauttia elämästämme ja millaisia sosiaalisia suhteita rakennamme. Lapsen elämässä alakouluikä on merkittävä vaihe, sillä tuolloin käsitys itsestä muovautuu aktiivisesti. Lapsi tiedostaa ja arvioi yhä enemmän omaa kehoaan suhteessa ympäröivään maailmaan. Opettajan rooli myönteisen kehonkuvan tukemisessa on tärkeä, sillä oppilaat viettävät suuren osan päivästään kouluympäristössä. Myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa myönteisen kehonkuvan tukeminen on määritelty osaksi opettajan tehtäviä. Tutkimuksella on tärkeä asema opettajankoulutuksen ja työelämän käytäntöjen kehittämisessä. Kun tunnemme opettajien käsityksiä lasten kehohuolista, voimme tunnistaa haasteita ja luoda käytäntöjä, jotka auttavat opettajia tukemaan oppilaiden myönteistä kehonkuvaa. Tähän mennessä kehonkuvaa on tutkittu pääasiassa painon näkökulmasta, mikä jättää huomiotta monia tärkeitä näkökulmia erilaisten ihmisten kokemusmaailmoissa.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Pro gradu –tutkielmassani pyrin laajentamaan kehonkuvan tutkimuksen käytäntöjä kohti moninäkökulmaisempaa tutkimuksentekemisen tapaa ottamalla tutkimuksessani huomioon useita näkökulmia kehonkuvaan. Tutkimuksessani halusin löytää vastauksia siihen, millä tavalla alakoulun opettajat ymmärtävät lasten kehohuolien syntymistä tai niiden ehkäisemistä. Kiinnostukseni kohdistui erityisesti opettajan toimintaan liittyviin käsityksiin. Tutkimuskysymyksiin etsin vastauksia eläytymismenetelmäaineistolla, jossa opettajat saivat kirjoittaa vastauksia annettuihin kehyskertomuksiin. Kyselyyn vastasivat alakoulussa työskentelevät opettajat. Analysoin aineistoa laadullisella fenomenografisella tutkimusotteella.
Tulokset ja johtopäätökset
Alakoulun opettajien kertomuksista ilmeni neljänlaisia eri käsityksiä. Opettajat käsittivät oppilaan kehohuolien muodostumista ja niiden ehkäisemistä yhdenvertaisuuden, myönteisyys-kielteisyyden, neutraaliuden ja pedagogiikan näkökulmista. Opettajien käsitykset olivat pääasiassa linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että opettajat ymmärsivät melko realistisesti kehohuolien syntymistä ja niiden ehkäisyä. Opettajat eivät kuitenkaan olleet tietoisia vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten kokemuksista. Tutkimuksen perusteella olisi seuraavaksi tärkeää tarkastella vähemmistöön kuuluvien lasten asemaa ja kehonkuvan muodostumista suomalaisessa peruskoulussa. Tärkeää olisi myös siirtää tutkimuksellinen katse kehonkuvan haasteista kehonkuvan myönteisyyden edistämiseen tähtäävään tutkimukseen. Tulokset ehdottivat myös tarvetta nykyisessä opettajankoulutuksessa moninaisuuden ymmärtämisen sekä opettajan oman kehollisen position reflektoimisen lisäämiseen.
Anette Karhumaa
Alakoulun opettajien käsityksiä opettajan merkityksestä lasten kehoajatusten muodostumisessa