Pioneerikurssilla opettajina toimivat yritykset

Tänä keväänä ryhmä kääntämisen opiskelijoita pääsee nauttimaan etuoikeutetusta asemasta. Yhdentoista yrityksen yhteistyöhankkeessa kieli-, käännös- ja teknologia-alan ammattilaiset vastaavat kokonaisen kurssin opetuksesta.

– Tämä on ainakin Euroopassa ensimmäinen kerta, kun käännösalan yritykset järjestävät yliopisto-opiskelijoille opintopisteisiin oikeuttavaa opetusta tässä laajuudessa, kertoo kurssin pääjärjestäjä Anu Carnegie-Brown Sandberg Translation Partnersilta.

Kurssi käsittelee globaaleja käännösmarkkinoita ja alan työmahdollisuuksia, käännösteknologian työkaluja ja muita teknisiä ratkaisuja sekä projektinhallintaa. Opiskelijat ja alan ammattilaiset kokoontuvat yhteen kolmella viikon mittaisella intensiivijaksolla, joiden välissä tehdään harjoitustöitä itsenäisesti. Kurssille osallistuu 14 maisterivaiheen opiskelijaa nykykielten laitoksen eri oppiaineista.

Yhteistyöllä ammattiosaamista

Osallistujayritykset haluavat tutustua opiskelijoihin potentiaalisina työntekijöinä, antaa näille realistiset odotukset työelämästä ja täydentää opiskelijoiden osaamista. Samalla ne saavat hyvän kuvan siitä, mikä osaamisen taso pian valmistuvilla opiskelijoilla on ja mitä koulutusta he tarvitsevat tutkinnon jälkeen.

– Valmistuneiden osaamisen ja käännöstoimistojen tarpeiden välillä on aukko. Yliopistojen tehtävä ei ole palvella yrityksiä ja kouluttaa valmiita osaajia. Alalla kannattaa kuitenkin tehdä yhteistyötä työllistäjien ja kouluttajien välillä. Onhan tehotonta, jos kaikki yritykset järjestävät oman lisäkoulutuksensa vastavalmistuneiden tukemiseksi, Carnegie-Brown esittää.

Etualalla kurssin vetäjät ensimmäisellä intensiiviviikolla ja taustalla kurssin opiskelijoita.

Etualalla kurssin vetäjät ensimmäisellä intensiiviviikolla ja taustalla kurssin opiskelijoita.

Kyse ei kuitenkaan ole vain yhden opiskelijaryhmän sparraamisesta yhdessä yliopistossa: kurssin tavoitteena on luoda hyviä käytäntöjä ja koulutuspaketti, jota käännösalan yritykset voivat käyttää muissakin oppilaitoksissa ympäri Eurooppaa.

– Haluan osoittaa, että tiedon ja osaamisen jakaminen tällaisen vapaaehtoistoiminnan kautta hyödyttää sekä yrityksiä että yliopistoja ja niiden opiskelijoita. Pidän yhteistyötä välttämättömänä käännösalan toimivuudelle ja houkuttelevuudelle, Carnegie-Brown kertoo.

Kääntäjän ammatti monipuolistuu

– Kääntämisen opetuksessa pidämme työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämistä erittäin tärkeänä, korostaa yliopisto-opettaja Juha Eskelinen, kurssin vastuuopettaja nykykielten laitoksella.

Laitoksella on huomattu, että projektinhallinnan osaamista arvostetaan työelämässä ja opiskelijoita työllistyy sellaisiin tehtäviin.

– Kääntäjän ammattikuva muuttuu koko ajan yhä nopeammin. Yritykset palkkaavat vähemmän omia työntekijöitä käännöstehtäviin ja käyttävät sen sijaan freelancereita. Kääntäjien työnkuva monipuolistuu esimerkiksi juuri projektinhallinnan suuntaan. Myös tietokoneavusteinen kääntäminen ja käännös- ja kieliteknologioiden käyttö lisääntyy, Eskelinen kommentoi.

– Kääntäjältä vaaditaan nopeutta ja tehokkuutta, sillä tuottavuus on iso kysymys. Alalla on kuitenkin käyttöä monenlaisille kyvyille ja käännöstyö on vain yksi monista rooleista: tarvitaan myös muun muassa koordinaattoreita ja johtamistaitoisia, Carnegie-Brown kertoo.

Kääntäjä tarvitsee bisnesajattelua

– Kurssi antaa käännösalasta hyvin kattavan kuvan, kun kouluttajat ovat niin erityyppisistä yrityksistä, arvioi Outi Könni, yksi kurssin opiskelijoista. Hän on viettänyt 20 vuotta työelämässä uskonnonopettajana, mutta on nyt palannut yliopistoon tekemään maisterintutkintoa saksan kääntämisestä.

Humanistina Könni arvostaa bisnesnäkökulman saamista opetukseen.

– On tärkeää ymmärtää, millaisia tarpeita ja toimialoja asiakkailla on ja mihin kääntäjien kannattaisi erikoistua pystyäkseen palvelemaan asiakkaita hyvin. Jotta omaa osaamista voi myydä, pitää ymmärtää se lisäarvo, jota kääntäjänä voi tarjota asiakkaalle tai työnantajalle, Könni selittää.

– Suurin osa kääntäjistä Suomessa toimii yrittäjinä. Vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa tarvitaan, toimeksiannot eivät vain ilmesty työpöydälle, Eskelinen huomauttaa.

Kurssilla on myös hieno mahdollisuus verkostoitumiseen.

– Kannattaa miettiä, millaisen kuvan itsestään antaa paitsi kouluttajille myös muille opiskelijoille. Myöhemmin työelämässä törmää näihin samoihin ihmisiin, ala on Suomessa sen verran pieni, Könni sanoo.

Könni itse on hyvä esimerkki siitä, miten ympäri mennään ja yhteen tullaan: kurssilla on mukana myös tuttu opiskelija, jota hän aikoinaan opetti lukiossa. Näin myös kurssia järjestelemässä ollut Tuija Kinnunen, joka työskenteli ennen yliopistotyöhön siirtymistä samassa yrityksessä Carnegie-Brownin kanssa.


Yhteistyökumppanit

Kurssin runko ja sisältö ovat Carnegie-Brownin käsialaa. Hän on myös koonnut mukaan muut kurssin vetäjät. Kaikki osallistujayritykset tarjoavat työpanoksensa veloituksetta ja esimerkiksi ulkomailla toimivien yritysten työntekijät lentävät Suomeen asti jakamaan osaamistaan.

Kurssin yhteistyökumppanit ovat seitsemän kielipalveluyritystä (Sandberg Translation Partners Ltd, AAC Global, AranchoDoc Nordic, Delingua, Lingsoft, Maris Multilingual ja Semantix) sekä neljä käännösteknologiaa tarjoavaa yritystä (Kilgray, Memsource, Plunet ja SDL). Osallistujayritykset ovat GALA– tai ELIA-verkostojen jäseniä, mutta kurssi on niistä riippumaton, itsenäinen hanke. Helsingin yliopisto on ollut vuodesta 2014 alkaen ELIA-verkoston jäsenyliopisto.

Kuvailutulkki kääntää visuaalisen verbaaliseksi

Tila on keskeinen elokuvakerronnan ulottuvuus, jonka tulkitseminen nojaa vahvasti näköhavaintoon. Kuvailutulkkauksen avulla myös näkövammaiset voivat nauttia visuaalisesta elokuvakerronnasta.

Maija Hirvonen tutki tuoreessa väitöskirjassaan elokuvan kuvailutulkkausta. Siinä tulkki muuttaa visuaalisesti havaittavaa tietoa sanalliseen muotoon. Hirvonen halusi selvittää, miten kieli ilmentää tilaa ja miten tilaa hahmotetaan elokuvan äänimaailman kautta. Tutkimus painotti kielen ja kuvan suhdetta.

Kuvakerrontaa kielen avulla

Tutkimuksen mukaan kuvailutulkkaus pystyy jäljittelemään elokuvakerronnan tapoja luoda tilavaikutelmia. Kuvailutulkkauksessa voivat heijastua mm. henkilöhahmon näkökulman rakentuminen, otoksen kuvakoko ja huomiopiste sekä staattisen ja dynaamisen tarinankulun vaihtelu. Tulkki ei yritä tarjota valmiita tulkintoja vaan hänen tehtävänsä on tarjota näkövammaiselle välineitä ja vihjeitä oman tulkinnan muodostamiseksi.

Elokuvissa hahmon näkökulma rakentuu usein otossarjana, jossa ensin näytetään hahmon katse, sen jälkeen katseen kohde ja lopuksi palataan takaisin kuvaamaan hahmon reaktio. Kuvailutulkkauksessa tällaisiin siirtymiin voi viitata esimerkiksi näin: Peter katsoo ympärilleen / Maassa on katkennut käsi / Järkyttynyt ilme kasvoillaan Peter juoksee pois.

Kuvailutulkkauksessa voidaan heijastaa elokuvan kuvakokoja luomalla vastaava viitekehys ja kuvailemalla esimerkiksi laajassa rajauksessa näkyvää ympäristöä (esim. puutarhassa) tai lähikuvassa näkyvää esinettä (pöydällä on vesilasi). Tulkki voi kiinnittää huomion elokuvassa näkyvän tilan eri osiin tai tapahtumiin.

Perikato-elokuvan saksalaisessa kuvailutulkkauksessa tämän otoksen kohdalla kerrottiin kuvassa näkyvästä ympäristöstä: "tuhoutuneessa puutarhassa vanhan valtakunnankanslian takana". Espanjankielisessä versiossa taas tilaa kuvailtiin eri lähtökohdasta ja painotettiin toimintaa: "bunkkerin ulkopuolella upseerit ottavat asennon Hitlerin tullessa ulos".

Perikato-elokuvan saksalaisessa kuvailutulkkauksessa tämän otoksen kohdalla kerrottiin kuvassa näkyvästä ympäristöstä: “tuhoutuneessa puutarhassa vanhan valtakunnankanslian takana”. Espanjankielisessä versiossa taas tilaa kuvailtiin eri lähtökohdasta ja painotettiin toimintaa: “bunkkerin ulkopuolella upseerit ottavat asennon Hitlerin tullessa ulos”.

Elokuvakerronnan visuaalisten elementtien muuttuvuus ja jatkuvuus heijastuvat kuvailutulkkauksessa. Kuvailua tarvitaan muun muassa silloin, kun viitataan uusiin asioihin ja teemoihin tai kun jo nähtyyn asiaan viitataan uudelleen mutta eri näkökulmasta: linja-auto kulkee tietä pitkin / linja-autossa on lapsia. Kuvailutulkki voi myös äänenkäytöllään ilmaista sen, että kohtaus jatkuu vielä: esimerkiksi saksassa nouseva intonaatio toteavan lausuman lopussa luo odotuksen siitä, että kuvailu jatkuu vielä samasta aiheesta.

Ensimmäisessä otoksessa ”minibussi ajaa tiellä”. Seuraavassa otoksessa ”Jamal ja Salim istuvat bussissa muiden lasten keskellä”. Tarkoituksena on ymmärtää, että nyt kurkistetaan juuri nähdyn bussin sisään. (Kuvat: Slummien miljonääri -elokuva.)

Ensimmäisessä otoksessa ”minibussi ajaa tiellä”. Seuraavassa otoksessa ”Jamal ja Salim istuvat bussissa muiden lasten keskellä”. Tarkoituksena on ymmärtää, että nyt kurkistetaan juuri nähdyn bussin sisään. (Kuvat: Slummien miljonääri -elokuva.)

Tutkimuksessa havaittiin eroavaisuuksia saman elokuvan erikielisissä kuvailutulkkauksissa. Taustalla ovat oletettavasti paitsi kielisysteemin erot myös erilaiset kerronnan ja kuvailutulkkauksen perinteet. Eroja aiheuttavat myös visuaalisen viestin monitulkintaisuus: esimerkiksi esineitä voi kuvailla painottaen joko esineen ulkonäköä, käyttöä tai sen narratiivista merkitystä tarinassa (vaikkapa tunnistetaan, että sama esine on nähty jo jossain aiemmassa kohtauksessa). Tällöin kaikki lähestymistavat vastaavat kuvaa, mutta näkökulmasta riippuu, millaisen mielikuvan kuulija saa tulkkauksen perusteella.

Slummien miljonäärin saksankielisessä kuvailutulkkauksessa ”Jamal kyykkii pienessä puuvajassa”, kun taas englanninkielisessä versiossa ”Jamal kyykkii reiän yllä slummiin kyhätyssä vessassa”. Molemmat kuvaavat samaa rakennelmaa: ulkovessaa. Edellinen painottaa sen fyysistä olomuotoa (pieni puuvaja) ja jälkimmäinen sen funktiota ja roolia tarinassa (vessa slummissa).

Slummien miljonäärin saksankielisessä kuvailutulkkauksessa ”Jamal kyykkii pienessä puuvajassa”, kun taas englanninkielisessä versiossa ”Jamal kyykkii reiän yllä slummiin kyhätyssä vessassa”. Molemmat kuvaavat samaa rakennelmaa: ulkovessaa. Edellinen painottaa sen fyysistä olomuotoa (pieni puuvaja) ja jälkimmäinen sen funktiota ja roolia tarinassa (vessa slummissa).

Tulkkaus laajentaa kokemusta

Hirvosen tutkimus havainnollistaa, miten rikas ilmaisuvaranto kuvailutulkattu elokuva on. Voisiko näkeväkin elokuvankatsoja saada enemmän irti kuvailutulkatusta elokuvasta? Auttaako tulkkaus kiinnittämään huomiota elokuvan tiloissa sellaisiin asioihin, joita katsoja ei muuten huomaisi?

– Varmasti. On jopa esitetty, että kuvailutulkkaus tukisi autismin kirjon ihmisiä, koska siinä tunnistetaan ja sanallistetaan ihmisten ilmeitä, tunnetiloja jne. Lisäksi kuvailutulkit kertovat taideteoksia kuvaillessaan saavansa palautetta näkeviltä siitä, että kuvailutulkkaus laajentaa myös heidän kokemustaan taiteesta, Hirvonen kertoo.

Teksti: Anni Aarinen ja Maija Hirvonen


Lisätietoa

Väitöstilaisuus

FM Maija Hirvonen väittelee 15.11.2014 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Multimodal Representation and Intermodal Similarity – Cues of Space in the Audio Description of Film”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Auditorio II, Yliopistonkatu 3.

Väitöskirjan tiivistelmä

Aineistossa neljä elokuvaa

Väitöstutkimuksen aineistona olivat seuraavat elokuvat ja niiden erikieliset kuvailutulkkaukset:

  • Der Untergang (suom. Perikato), Saksa/2004, sekä tämän espanjankielinen versio ja kuvailutulkkaus
  • Dancer in the Dark, Tanska/2000, englanniksi ja saksaksi
  • Tauno Tukevan sota, Suomi/2010, suomeksi
  • Slumdog Millionaire (suom. Slummien miljonääri), UK/2008, englanniksi, espanjaksi ja saksaksi

Intermodaalinen kääntäminen

Kuvailutulkkaus liittyy nk. intermodaalisen kääntämisen ja tulkkauksen tutkimukseen. Intermodaalisuus tarkoittaa sitä, että kääntäjä tai tulkki välittää ilmaisua eri kanavien ja ilmaisukeinojen välillä: esimerkiksi puhe ja äänet tehdään nähtäviksi kirjoituksen kautta kirjoitustulkkauksessa. Tarkoitus on tehdä viestinnästä ja kulttuurista saavutettavaa mm. aistirajoitteisten käyttäjien kuten kuulo- ja näkövammaisten kannalta.

Katso myös:

Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinnon ehdokkaat valittu

Kustannusosakeyhtiö Tammen perustama käännöskirjapalkinto kunnioittaa Keltaisen kirjaston perustajaa Jarl Hellemannia ja Keltaisen kirjaston 60-vuotisjuhlavuotta. Palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin kirjallisesti korkeatasoisten alkuteosten laadukkaan käännöstyön merkitystä sekä nostaa käännöskirjallisuuden tunnettuutta.

Jarl Hellemann -palkinnon raatiin kuuluvat puheenjohtajana pitkäaikainen kustannusalan ammattilainen, journalisti ja yritysjohtaja Jaakko Tapaninen sekä jäseninä kirjailija Marko Hautala ja Helsingin yliopiston käännöstieteen professori Liisa Tiittula.

Raati on nyt valinnut ehdolle asetettujen suomennettujen kaunokirjojen joukosta viiden kirjan ns. short listin. Palkinto, 5000 euroa, jaetaan parhaan käännöskirjan suomentajalle toukokuun 2015 lopulla järjestettävän Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin yhteydessä.

Vuoden parhaan käännöskirjan tittelistä ja ensimmäisen Jarl Hellemann -palkinnon voitosta kisaavat seuraavat viisi laadukasta teosta ja niiden suomentajat:

M. Dostojevski: Karamazovin veljekset

Suomentanut Martti Anhava, kustantaja Otava

Dostojevskin Karamazovin veljekset on maailmankirjallisuuden suurimpia klassikkoja, jonka uudelleen suomentaminen on ollut vaativa tehtävä ja onnistuessaan merkittävä kulttuuriteko. Eriaikaiset käännökset tuovat aina uuden näkökulman teokseen, tulkitsevat sen uudelleen ja voivat saada sen uudelleen elämään. Martti Anhavan suomennos pyrkii olemaan uskollinen alkuteoksen hengelle, mutta myös vangitsee nykylukijan vanhan klassikon pariin. Käännöksen kieli on ilmaisuvoimaista ja välittää romaanin kielellisten rekisterien ja sävyjen kirjon.

Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty

Suomentanut Sari Karhulahti, kustantaja Tammi

Yhdysvaltalaisen Lahirin Tulvaniitty kertoo kahdesta intialaisesta veljeksestä, heidän valinnoistaan kiihkeällä 1960-luvulla ja niiden seurauksista. Mestarillinen kerronta on täynnä jännitteitä, kulttuurien ja aikakausien välisiä sekä yhteiskuntien ja perheiden sisäisiä. Tarina kulkee moniäänisesti ja ajallisesti moniulotteisesti, mutta lopputulos on silti eheä ja miellyttävä. Lahirin kieli on kaunista ja täsmällistä, myös suomeksi, Sari Karhulahden ansiokkaasti kääntämänä.

Luiz Ruffato: Rutosti hevosia

Suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä, kustantaja Into

Brasilialaisen Luiz Ruffaton monesti palkittu Rutosti hevosia on väkevä yhden päivän romaani São Paulon vimmaisesta metropolista. Teos on niin sisällöltään kuin muodoltaan moninaisista sirpaleista rakentuva kollaasi, joka heijastaa miljoonakaupungin kaoottisuutta ja rosoisuutta ja samalla tempaa lukijan seuraamaan näyttämön vaihtuvia kuvia. Proosakerronnan muotoja uudistava teos on haaste kääntäjälle. Jyrki Lappi-Seppälän suomennos on kielellisesti rikas, ja se välittää tehokkaasti romaanin moniäänisyyden.

David Foster Wallace: Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja

Suomentanut Juhani Lindholm, kustantaja Siltala

David Foster Wallacen teos Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja on kokoelma keskusteluja ja monologeja, jotka kuvaavat nykyihmisen sieluntilaa läheltä ja piinallisen tarkasti. Wallacen kertojaääni on säälimättömän kirkas, vilpitön ja samalla proosan keinoja uudistava. Juhani Lindholmin hienon suomennoksen soisi tuovan lisää Wallacen nimeen vannovia lukijoita myös Suomessa.

Mo Yan: Viinamaa

Suomentanut Riina Vuokko, kustantaja Otava

Mo Yanin Viinamaa on monitasoinen ja nerokas romaani, joka alkaa makaaberina dekkarimysteerinä ja kasvaa realismin rajat ylittäväksi yhteiskunnan ja kulttuurin analyysiksi. Vuoden 2012 kirjallisuuden nobelistin teos ylittää niin lajityyppien kuin kulttuurienkin rajat ja on yhtä aikaa tarkkanäköinen, järkyttävä ja hervottoman hauska. Riina Vuokon käännös on nautinnollista luettavaa ja tuo kiinalaisen todellisuuden vaivattomasti suomalaisten lukijoiden ulottuville.

Lisätiedot:

Jarl Hellemann -palkintoraadin puheenjohtaja, Jaakko Tapaninen, puh. 040 508 0062, email jaakko@greatpoint.fi

Roolipelin niekat ja aarnit kääntyivät englanniksi

Niekat tuottivat kääntäjälle päänvaivaa. Kuva: Jari Paananen.

Niekat tuottivat kääntäjälle päänvaivaa. Kuva: Jari Paananen.

Fantasian ja roolipelien kääntämisessä on aivan omanlaisensa haasteet: mytologian sanastoa ja tekijän itse keksimiä sanoja. Ville-Eemeli Miettinen käänsi suositun suomalaisen roolipelin englanniksi.

Miettinen opiskelee kolmatta vuotta Helsingin yliopistossa, pääaineena on englannin kääntäminen. Hän on liittänyt harrastuksensa, fantasiakirjat ja roolipelit, opintoihinsa ja saa niistä itselleen myös elantoa. Yksi iso työ on ollut Mike Pohjolan suositun Myrskyn sankarit -roolipelin kääntäminen englanniksi.

Lue koko juttu Humanistilehdestä.

Korvapuustista Boccaccioon – nykykielet kirjamessuilla

Humanistinen tiedekunta osallistuu Kirjamessuille omalla näyttelyosastollaan ja tarjoaa neljä päivää humanistien tuottamaa ohjelmaa. Messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 23.–26.10.2014.

Nykykielten laitokseen liittyvä ohjelma messuilla

Torstai 23.10.

11.00 Korvapuusti yleiselle maulle! Venäläisen avantgarden manifestit
Venäläinen avantgarde oli omintakeinen keitos eurooppalaisia vaikutteita ja aitovenäläisiä ideoita. Uuden antologian toimittaja Tomi Huttunen ja kääntäjä Siiri Anttila esittelevät distien manifesteja. Haastattelijana Henriikka Tavi. Järjestäjä: Osuuskunta Poesia.

14.30 Tieteellinen kilpajuoksu
Keskustelutilaisuus tieteen ja tiedon nykytilasta akateemisessa kilpailutaloudessa. Aiheena teokset Julkaise tai tuhoudu! ja Tutkimuksen kansallinen tehtävä. Paikalla keskustelemassa Reetta Muhonen, Erkki Karvonen ja Arto Mustajoki. Järjestäjä: Vastapaino

15.00 Boccaccio – kertojien kuningas
Professori Elina Suomela-Härmä kertoo, kuka oli Boccaccio. Esityksessä kuullaan myös Boccaccio-aiheisen kirjoituskilpailun voittajateksti. Italialaisen filologian oppiaine ja ainejärjestö Divina Compagnia esittää.

16.00 Miltä Suomi näyttää saksattarien silmin?
Suomeen muuttaneiden saksalaisnaisten elämäntarinoita kirjaksi koonneet Ulrike Richter-Vapaatalo ja Petra Schirrmann kertovat koskettavia tarinoita vieraaseen kulttuuriin sopeutumisesta. Haastattelijana tiedottaja Anni Aarinen.

Perjantai 24.10.

12.00 Boccaccio – kertojien kuningas
Kuka oli Boccaccio? Se selviää esityksen aikana, kuten myös se, millainen on italian opiskelijoiden Boccaccio-aiheisen kirjoituskilpailun voittajateksti. Italialaisen filologian oppiaine ja ainejärjestö Divina Compagnia esittää.

13.00 Venäläinen avantgarde – ristiriitojen ja räjähdysten pyörre
Venäläisen avantgarden manifestit -teoksen tekstien suomentamiseen osallistuneet opiskelijat Anni Lappela ja Elisa Harvala sekä professori Tomi Huttunen kertovat, mikä 100-vuotiaassa venäläisessä avantgardessa oli vallankumouksellista. Tiedottaja Anni Aarinen haastattelee.

17.30 Komisario Montalbanon matkassa Sisiliassa: Andrea Camillerin teokset kääntäjän ja tutkijan silmin
Millaisia haasteita kääntäjä kohtaa suomentaessaan murretta sisältävää teosta? Mitä murre romaanissa viestittää? Miten murteen paikallisvärin säilyttäminen käännöksessä onnistuu? Tutkija Riikka Ala-Risku haastattelee kääntäjä Helinä Kangasta ja professori Liisa Tiittulaa. Järjestäjä: Helsingin yliopisto

screenshot_messulehti_580

Lauantai 25.10.

15.30 Voiko murretta ja slangia kirjoittaa?
Käännöstieteen professori Liisa Tiittula, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi ja yliopisto-opettaja Riikka Ala-Risku keskustelevat puhekielen käytöstä kaunokirjallisuudessa.