Tag Archives: monimuotoisuus

Vuoden kielitieteellisessä gradussa tutkitaan viittomakieltä

|

Sanna Ala-Sippola. Kuva: Nykykielten laiotsSanna Ala-Sippolan yleisen kielitieteen tutkielma on palkittu Suomen kielitieteellisen yhdistyksen (SKY) vuoden 2013 gradupalkinnolla. Tunnustus myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaalle kielitieteelliselle gradulle.

SKY:n mukaan Ala-Sippolan Agentin ilmaiseminen suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä ansaitsi palkinnon useasta syystä.

Työtä kiitetään muun muassa tärkeistä tutkimuskysymyksistä ja uutta tietoa antavista tuloksista. Lisäksi Ala-Sippolan miellyttävästi ja havainnollisesti kirjoitettu tutkielma antaa viittomakieliin perehtymättömälle lukijalle paljon uutta tietoa.

Opiskellessaan suomalaista viittomakieltä 10 vuotta sitten Ala-Sippola olisi kaivannut kielestä enemmän tietoa. Hän aloitti rinnakkain tulkin opintojen kanssa yleisen kielitieteen opinnot, joista hän löysi välineitä kielen analysointiin.

– Suomalaisen viittomakielen kieliopista on hyvin vähän tutkimusta. Toivottavasti graduni paikkaa tätä aukkoa ja edistää alan tutkimusta, Ala-Sippola sanoo.

Palkinto myönnettiin tänä vuonna kolmannen kerran. Palkinnon saajaksi ehdotettiin seitsemää korkeatasoista työtä.

Sanna Ala-Sippola pitää avoimen esitelmän laudaturin arvosanan saaneesta gradustaan  maanantaina 11.2. klo 15 Helsingin Tieteiden talossa, sali 404.

Väitös: Nenä sopii päähän kuin nyrkki silmään

|

Tarja Heinonen. Kuva: Nykykielten laitosTarja Heinonen. Kuva: Nykykielten laitos
Kieli on täynnä valmiita sanontoja, joita voi käyttää sellaisenaan. Taitavat puhujat osaavat kuitenkin muunnella sanontojen rakennetta ja sanastoa ja säilyttää ne silti ymmärrettävinä. Yleisestä kielitieteestä perjantaina 25. tammikuuta väittelevän Tarja Heinosen mukaan sanonnoissa kiteytyy elävä, luova ja mielikuvituksen rajoja rikkova kielenkäyttö.

Heinonen kartoitti väitöskirjaansa varten sanontojen ja vertausten vaihtelevia asuja sanomalehdistä ja internetistä vuodesta 1990 lähtien.

Tutkimuksessaan hän jakoi vaihtelun joko sanoja tai kokonaisia lauserakenteita koskevaksi. Sanatason vaihtelussa jokin esimerkiksi “pienenee” tai “kutistuu” ”kuin pyy maailmanlopun edellä”. Rakenteellisessa vaihtelussa taas esimerkiksi toiminnan kuvaus “jollekulle pannaan jauhot suuhun” muuntuu olotilan kuvaukseksi ”jollakulla on jauhot suussa”.

Heinosen mukaan rakennesuhteista koostuu verkosto, jonka polkuja pitkin syntyy myös epätavallisia muunnoksia kuten vaikkapa “rykiä jauhot suusta”. Lisäksi kahden tai useamman osan vaihtelussa jokin esimerkiksi lähtee kuin ”talkkari peltikatolta” tai ”telkkä pöntöstä”.

Heinosen mukaan sanonnat voivat muuttua useammasta syystä.

– Joskus puhuja yksinkertaisesti unohtaa sanatarkan ilmauksen tai sanatarkkuus ei ole edes tärkeää. Joskus taas halutaan leikitellä tai käyttää omaperäisiä muunnoksia oman näppäryyden osoittamiseksi.

Väitöksessään Kielitoimiston sanakirjan toimittajana työskentelevä Heinonen osoittaa, ettei vaihtelua voi koskaan esittää sanakirjoissa lähimainkaan täydellisesti. Lisäksi kieli muuttuu.

– Työssäni mielipiteitä jakoi esimerkiksi se, onko jonkin kauppaaminen ”asevelihintaan” edelleen käypä ilmaus. Tuoreet lehtiosumat osoittavat, että ilmausta esiintyy yhä.

FM Tarja Heinonen väittelee 25.1.2013 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Idiomien leksikaalinen kuvaus kielenkäytön ja vaihtelun näkökulmasta”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Arppeanumin luentosali, Snellmaninkatu 3.

Vastaväittäjänä on dosentti Jarmo Jantunen, Oulun yliopisto, ja kustoksena professori Urho Määttä.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Tarja Heinonen
tarja.heinonen(at)kotus.fi

Uusi kirja: Balkanin kansallisia identiteettejä uusista näkökulmista

|

Kuva: Nykykielten laitosSlavica Helsingiensia ‑sarjassa on ilmestynyt kirja Balkan Encounters: Old and New Identities in South-Eastern Europe, jonka kahdeksan tieteellistä artikkelia käsittelevät Balkanin etnisiä ja kielellisiä ryhmiä uusista näkökulmista. 

Mitä mieltä Bosnia-Hertsegovinan ja Montenegron nuoret ovat serbokroaatin kielen pakotetusta hajoamisesta? Keitä ovat Kosin ja Rhodoksen muslimit? Miten Bosnian muslimien identiteetti näkyy lasten nimissä? Miksi Koillis-Kreikassa asuu kaksi erilaista kolmikielistä vähemmistöä? Miten kreikkalainen kulttuuri vaikutti Bulgarian ja Makedonian kansalliseen heräämiseen? Missä Balkanilla sijaitsee Rauhanpuisto?

Kirjan on toimittanut Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti Balkanin kielisosiologinen nykytilanne.

Jouko Lindstedtin ja Max Wahlströmin toimittaman kirjan PDF-versio on luettavissa
Slavica Helsingiensian verkkosivuilla.

Väitös: Kökköenglanti uppoaa opiskelijoihin parhaiten

|
Jaana Suviniitty Kuva: Nykykielten laitosJaana Suviniitty. Kuva: Nykykielten laitos 

Tuore väitös osoittaa, että suomalaiset opiskelijat ymmärtävät parhaiten englantia, kun se ei ole opettajan äidinkieli. Opiskelijoiden mielestä englanti yleiskielenä eli lingua francana (ELF) on helposti ymmärrettävää, koska se on riisuttu kielellisistä hienouksista. Opettajat myös varmistavat eri menetelmin, että he tulevat ymmärretyksi. FM Jaana Suviniityn englantilaisen filologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 14. joulukuuta.

Yliopistot ovat panostaneet kansainvälistymiseen 90-luvulta asti. Käytännössä yliopistoihin on perustettu englanninkielisiä maisteriohjelmia ja lisätty englanninkielistä opetusta.

Väitöksessään Suviniitty selvitti englanninkielisen maisteriohjelman toimintaa ja opiskelijoiden näkemyksiä englanninkielisestä opetuksesta. Tutkimusaineisto koostuu luentojen videotallenteista ja niiden litteraateista sekä opiskelijoiden kyselylomakevastauksista.

Vastausten perusteella luennot jaettiin haastaviin ja helposti lähestyttäviin. Tavoite oli selvittää, mikä erotti näitä luentoja.

Litteraatit paljastivat, että helposti lähestyttävillä englanninkielisillä luennoilla opettajat käyttivät vuorovaikutteisia menetelmiä huomattavasti enemmän. Lisäksi aineisto osoitti, että suomenkielisillä luennoilla vuorovaikutteisia menetelmiä käytettiin odotusten vastaisesti vähemmän kuin ELF-luennoilla. Tulokset poikkeavat merkittävästi monista aiemmista tutkimuksista.

– Opiskelijat saattoivat kuvailla luennoitsijan kieltä kökköenglanniksi, mutta silti luento nousi vertailussa kaikista ymmärrettävimmäksi. ELF-luennoitsijat kuvittelevat usein kielitaitonsa riittämättömäksi ja haluavat tämän takia opiskelijoiden osallistuvan luentoihin, Suviniitty sanoo.

Tutkimus osoittaa, että ELF-luennot ja niihin perustuvat englanninkieliset maisteriohjelmat eivät haittaa oppimista tai luentojen ymmärtämistä. Tämä perustuu siihen, että englantia vieraana kielenä puhuvat luennoitsijat käyttävät kielessä
– tietoisesti tai vaistomaisesti – vuorovaikutteisia työkaluja viestin perille menon varmistamiseksi.

FM Jaana Suviniitty väittelee 14.12.2012 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Lectures in English as a Lingua Franca – Interactional Features (Englanninkielisten luentojen vuorovaikutteiset piirteet). Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalossa,  Sali 1, Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on dosentti Hilkka Stotesbury Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Anna Mauranen.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Jaana Suviniitty
jaana.suviniitty@aalto.fi
050 590 3491

Tunnettu sosiolingvisti ei huolestu lainasanojen tulvasta

|

Etualalla saksan kielen professorit Gisela Brünner ja Eva Neuland. Kuva: Mika FederleyEtualalla saksan kielen professorit Gisela Brünner ja Eva Neuland. Kuva: Mika Federley

Saksassa käydään tutun kuuloista väittelyä anglismien eli englanninkielisten lainasanojen lisääntymisestä erityisesti mainonnassa ja PR-yhteyksissä. Helsingissä viime viikolla järjestetyillä germanistipäivillä vieraillut professori Eva Neuland ei hätkähdä kielen muutoksista. Saksan kieli on ennenkin selvinnyt hengissä vieraiden kielten, kuten latinan ja ranskan vaikutuksesta, Neuland muistuttaa.

Saksassa kielikeskustelua kuumentaa myös maahanmuuton vaikutus kieleen. Valtaväestön puheessa on alkanut kuulua tervehdyksiä, jotka ovat peräisin turkkilaisten, venäläisten ja puolalaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten saksan kielen varieteeteista. Neuland kuitenkin vähättelee kohua.

– Kyseessä on etenkin nuorten suosima muoti-ilmiö, joten on liioiteltua pitää tätä vaarana saksan kielen olemassaololle.

Nettikieleen saksa on puolestaan saanut omia lyhenteitä, eikä kaikkea ole kopioitu englannista. Professorin mielestä on kieltä rikastuttavaa, että netissä voi kirjoittaa “hdl”, ja kaikki tietävät, että se tarkoittaa “hab Dich lieb”.

Neuland kertoo, että muodollisten tervehdys- ja hyvästelyfraasien käyttö on vähentynyt Saksassa jo 60-luvun lopulta lähtien. Tähän vaikutti erityisesti antiautoritäärinen opiskelijaliike die 68er Generation, joka vierasti titteleitä.

– Tuoreessa tutkimushankkeessani selvitettiin nuorten kielenkäyttöä. Tulosten perusteella suuntaus jatkuu yhä. Saksan kieli muuttuu yhä epämuodollisemmaksi.

Tutkimus avasi mielenkiintoisesti myös sukupolvien välisiä eroja kielessä. Neulandin mukaan ymmärtämisvaikeudet sukupolvien välillä ovat pikemminkin median luomia ja liioiteltuja kuin todellisia. Hänen mukaansa eroja korostetaan myös puhtaasti kaupallisista syistä. Saksassa myynnissä onkin koko joukko myös vähemmän tieteellisiä nuorisokielen tai jonkin osakulttuurin sanakirjoja.

–  Toisinaan sanojen muuttuminen toki aiheuttaa hämmennystä, koska vanhempi polvi tottuu uusiin merkityksiin vähitellen. Nuoret käyttävät esimerkiksi sanoja geil [himokas, kiimainen] ja Braut [morsian] aiempaa laajemmassa tai kokonaan uusissa merkityksissä, joissa geil tarkoittaakin mahtavaa ja upeaa ja Braut kimmaa tai sutturaa, Neuland sanoo.

Perinteikäs kulttuurikieli on joutunut mukautumaan englannin ylivaltaan monella alalla myös omalla maaperällään. Englanti on yleistynyt Saksassa esimerkiksi talouden lingua francana ja Neulandin mukaan myös tieteen kielenä englanti on hivuttautumassa saksan oheen.

– Saksan kieli ei ole kuitenkaan katoamassa mihinkään, sillä oman kielen säilyttämistä myös tieteen kielenä pidetään tärkeänä, Neuland sanoo.

Aiheesta lisää saksaksi: