”Sopii sellaisille tekijätyypeille” – Oppisopimuskoulutus diskursiivisena käytäntönä

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella työntekijäkansalaisuuden ulottuvuuksia oppisopimuskoulutuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia positioita nuorille oppisopimusopiskelijoille on tarjolla oppisopimuskoulutuksen asiantuntijoiden näkemyksissä työntekijäkansalaisuuden eetoksessa. Tutkielman lähtökohtana on jälkistrukturalistinen tutkimusote ja lähestyn oppisopimuskoulutusta diskursiivisena käytäntönä. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että ammatillisen koulutuksen kontekstissa on vahva työntekijäkansalaisuuden eetos, joka kytkeytyy uusliberalistiseen logiikkaan. Työntekijäkansalaisuutta oppisopimuskoulutuksessa ei ole aiemmin tutkittu. Oppisopimuskoulutusta on ylipäätään tutkittu Suomessa vähän ja erityisesti kriittinen yhteiskunnallinen ote on jäänyt paitsioon.

Tutkimukseni aineistona oli kuusi yksilöhaastattelua, jotka toteutin keväällä 2020. Tutkimuksessa haastattelin teemahaastattelun keinoin kuutta oppisopimuskoulutuksen asiantuntijaa. Aineiston analysointimenetelmänä hyödynsin diskursiivista lukutapaa.

Tutkimukseni tulokset antavat kurkistusaukon oppisopimuskoulutuksen käytäntöihin ja nuorten positioihin oppisopimuksessa. Analyysini perusteella oppisopimuskoulutuksessa tuotetaan ja ylläpidetään uusliberalistista työntekijäkansalaisuuden diskurssia. Oppisopimuksen asiantuntijat perustelivat oppisopimuskoulutuksen hyötyjä nuorten koulutusmuotona työntekijäkansalaisuuteen kytkeytyvillä ulottuvuuksilla, kuten palkkatyöntekijän aseman saavuttamisella, kiinnittymisellä työelämään ja ammattitaidon nopealla kehittymisellä. Toisaalta työntekijäkansalaisuuden diskurssi näyttää luovan myös rajoituksia: analyysini perusteella oppisopimusta ei nähty soveltuvana nuorille, joiden työelämävalmiuksien katsottiin olevan heikot. Myös nuorten positiot oppisopimuskoulutuksessa määrittyvät työntekijäkansalaisuudesta käsin. Tämä näyttäytyy siten, että nuoria pyritään ohjaamaan oppisopimuskoulutuksessa työntekijäkansalaisuuteen eli itsevastuullisen ja aktiivisen, mutta puutteistaan tietoisen subjektin positioon. Ideaalisubjektin ohella rakennettiin myös ideaalin vastakohtaa, joka määrittyi muun muassa ”lukijatyypiksi”. Analyysini perusteella nuorten positiot rakentuvatkin kokonaisuudessaan jännitteisiksi.

Inka Averin

Pro gradu -tutkielma ”Sopii sellaisille tekijätyypeille” – Oppisopimuskoulutus diskursiivisena käytäntönä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *