Kun aistitiedon käsittelyssä on vaikeuksia, kyseessä on keskushermoston toimintahäiriö, jolloin aivot eivät pysty käsittelemään aisteilta saatuja viestejä. Kun aivot eivät käsittele aistitietoa oikein, voi tavallisen arjen ja stressin sietäminen olla heikkoa ja oppiminen vaikeaa. Vaatteet voivat ärsyttää, ruokailussa voi olla haasteita tai toisen lapsen läheisyys saattaa tuntua inhottavalta. Tavallinen päiväkotipäivä voi olla poikkeuksellisen kuormittava. Lapsi tarvitsee ymmärrystä, tukea ja kanssasäätelyä.
Tutkimuksen tarkoitus ja menetelmä
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää vanhempien näkemyksiä siitä, minkälaisia valmiuksia päiväkodeilla on tunnistaa ja tukea aistisäätelyn haasteita.
Aistisäätelyn haasteita päiväkotiympäristössä on tutkittu hyvin vähän. Suomalaisesta tutkimuksesta useimmat liittyvät toimintaterapiaan. Sen sijaan kasvatustieteen alalla aihe tuntuu olevan lähes tutkimaton. Aistisäätelyn haasteita esiintyy 5–16 % lapsista, joten jokaisessa päiväkotiryhmässä voi olla lapsi, jolla aistisäätelyjärjestelmä ei toimi niin kuin pitäisi. Siksi koin tärkeäksi tarttua juuri tähän aiheeseen.
Keräsin aineiston sähköisellä kyselylomakkeella, jonka vastaajiksi valikoituivat vanhemmat, joiden lapsilla on jokapäiväistä arkea vaikeuttavia aistisäätelyn haasteita. Kysely julkaistiin muutamissa sosiaalisen median ryhmissä. Analysoin vastaukset sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin avulla. Tutkimukseni perustuu Jean Ayresin teoriaan sensorisen integraation häiriöstä.
Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset
Tutkimustulosten mukaan päiväkodeilla on heikot valmiudet kohdata aistisäätelyn haasteita. Vaikeuksien ymmärtäminen oli vanhempien näkemysten mukaan vaihtelevaa. Vanhemmat olivat kokeneet päiväkodin puolelta leimaamista, syyllistämistä ja ongelman vähättelyä. Syyllistäminen kohdistui huonoon kasvatukseen ja huonosti käyttäytyviin lapsiin. Eräs vastaaja totesi, että hänen lapsi oli päiväkodin huonoin lapsi. Se oli tämän tutkimukseni merkittävin ja pysäyttävin tulos. Se kertoo surullisella tavalla siitä, miten huonosti aistisäätelyn haasteita tunnistetaan ja tuetaan.
Tutkimustulosten mukaan aistisäätelyn haasteiden oireet ovat moninaisia ja liitännäisoireet kuten käyttäytymiseen ja oppimiseen liittyvät ongelmat ovat merkittäviä. Oppiminen tapahtuu muistin, tarkkaavaisuuden ja motivaation yhteistyönä, ja huonosti toimiva aistisäätely vaikuttaa näihin kaikkiin. Kuormittavuutta pidettiin yhtenä suurimpana haasteena päiväkotiympäristössä ja rauhallisen tilan mahdollistaminen koettiin tärkeäksi.
Tulosten mukaan aistisäätelyn haasteita ei tiedonpuutteen takia osata tunnistaa ja siksi myös tukeminen päiväkotiympäristössä jää vajaaksi. Terapiat koettiin suurena apuna ja koko perhettä tukevana palveluna. Interventioiden kehittämiseen ja aistiesteettömyyden edistämiseen on panostettava. Päiväkodin henkilökunnan lisäkoulutukselle on tämän tutkimuksen mukaan suuri tarve.
Larissa Strodel-Paananen
Pro gradu: ”Päiväkodin huonoin lapsi”
Vanhempien kokemuksia päiväkotien valmiuksista kohdata aistisäätelyn haasteita