Lukioikäiset nuoret ovat ahkerimpia sosiaalisen median käyttäjiä ja näiden sivustojen valtava suosio ovat herättäneet monia tärkeitä kysymyksiä liittyen nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Itsetunto on yksi psykologisen hyvinvoinnin tärkeimmistä ja riittävän itsetunnon saavuttaminen on nuoruusiän kehityksen kannalta välttämätöntä. Itsetunnolla tarkoitetaan yksilön subjektiivista arviota itsestään. Aiempien tutkimusten perusteella nuoret eivät käytä sosiaalista mediaa samalla tavalla. Erilaiset digitaalisen median käyttötavat tuottavat erilaista osallistumista ja osaamista sekä voivat vaikuttaa eri tavalla nuorten hyvinvointiin. Siksi on tärkeää saada lisää tietoa erilaisten sosiaalisen käyttötapojen yhteyksistä nuorten itsetuntoon ja sitä kautta myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia sosiaalisen median ryhmiä lukiolaisilla voidaan tunnistaa. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja sosiaalisen median käytössä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten sosiaalisen median käyttäjäryhmät eroavat itsetunnossa, ja miten sukupuoli ja sosioekonominen tausta ovat yhteydessä sosiaalisen median käytön ja itsetunnon väliseen suhteeseen. Nuorten sosiaalisen median käyttötapojen selvittäminen on tärkeää, jotta saadaan tarkempaa tietoa nuorten sosiaalisen median käytön ja itsetunnon välisestä yhteydestä.
Menetelmät
Tutkimuksen aineisto (N = 1202) kerättiin keväällä 2018 kyselytutkimuksena osana Bridging the Gaps -tutkimushanketta Helsingissä yhteensä 34 eri lukioista. Sukupuolieroja sosiaalisen median käyttötavoissa tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä ja alustavia muuttujien välisiä yhteyksiä Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Vastaajat jaettiin ryhmiin sosiaalisen median käyttötapojen perusteella Two Step Cluster -analyysin avulla. Yksisuuntaisella varianssianalyysillä tarkasteltiin, eroavatko ryhmät toisistaan itsetunnon suhteen. Yksisuuntaisella varianssianalyysilla tarkasteltiin lisäksi vaikuttaako sosioekonominen tausta ja sukupuoli siihen, miten käyttäjäryhmät eroavat itsetunnossa.
Tulokset
Aineistosta paikannettiin neljä toisistaan eroavaa ryhmää: sosiaalisesti verkostoituneet, tietosuuntautuneet, akateemisesti suuntautuneet ja aktiivikäyttäjät. Tyttöjen ja poikien sosiaalisen median käyttötavoissa havaittiin eroja. Tyttöjen todettiin käyttävän poikia enemmän sosiaalista mediaa sosiaaliseen verkostoimiseen. Poikien todettiin puolestaan käyttävän sosiaalista mediaa tyttöjä enemmän tietosuuntautuneisiin ja akateemisesti suuntautuneisiin tarkoituksiin. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolieroja sosiaalisen median käyttäjäryhmiin jakautumisessa. Aktiivikäyttäjien ja sosiaalisesti verkostoituneiden ryhmä olivat suositumpia tyttöjen keskuudessa, kun taas pojilla tietosuuntautuneet ja akateemisesti suuntautuneet ryhmät olivat suositumpia kuin tytöillä. Aktiivikäyttäjien ryhmä oli aineiston suurin ryhmä sekä suosituin käyttäjäryhmä tyttöjen ja poikien keskuudessa. Sosiaalisen median käyttäjäryhmien ei löydetty eroavan merkitsevästi itsetunnossa, eikä sukupuoli tai sosioekonominen tausta selittäneet käyttäjäryhmien eroavaisuuksia itsetunnon suhteen.
Emma Eira