Mediassa on jo melko pitkään keskusteltu siitä, kuinka koulujen työrauhan on koettu vähentyneen ja opettajien aseman huonontuneen. Toisaalta myös yhteiskunta on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut paljon ja koulu sen mukana. Minua kiinnosti erityisesti se, kuinka opettajat itse käsittävät auktoriteetin ja vaikuttaako opettajien käsityksiin ja kokemuksiin työuran pituus opettajana. Toisaalta taas opettajan auktoriteetti ja luokan työrauha on toisiinsa vahvasti kytköksissä ja siten halusin myös selvittää, millaisena vastaajat kokevat oman luokkansa työrauhan. Tämä tutkimusaihe on tärkeä, koska luokanopettajan ammatin houkuttavuus on vähentynyt ja oman kokemukseni mukaan aloittelevia opettajia myös jännittävät tätä tutkimusta koskevat aiheet työelämässä. Auktoriteetti ja työrauha myös liittyvät olennaisesti oppimiseen ja oppilaiden kasvun tukemiseen.
Tutkimuksen toteutus ja tulokset
Toteutin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena, jota varten keräsin aineiston kyselylomakkeen avulla. Kysely oli e-lomakkeen muodossa ja siihen vastasi kaikkiaan 33 luokanopettajana työskentelevää henkilöä. Analysoin aineistoni fenomenografisen tutkimusotteen avulla ja tarkastelin vastauksissa sitä, millaisista tekijöistä auktoriteetin nähtiin muodostuvan, millä tavoin luokan työrauha ja siihen vaikuttavat tekijät koettiin sekä millä tavoin työuran pituus vaikutti vastauksiin.
Kaikkein yleisimpänä auktoriteettiin liittyvänä tekijänä koettiin säännöt ja niiden noudattaminen. Seuraavaksi yleisimpiä tekijöitä olivat oppilaiden kohtaaminen, vuorovaikutus, luottamus, johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus. Työrauha koettiin puolestaan yllättävän hyvänä, sillä vain muutamat vastaajista kokivat työrauhassa haasteita. Kuitenkin lähes puolet vastaajista kokivat, että työrauhan haasteena ovat tietyt oppilaat, kuten erityistukea tarvitsevat oppilaat. Tuloksissa näkyi työuran pituuden yhteys kokemuksiin, sillä esimerkiksi kaikkein pisimpään luokanopettajana työskennelleet kokivat luokkansa työrauhan parhaimpana. Aloittelevat opettajat puolestaan kokivat esimerkiksi omaavansa vähemmän auktoriteettia, kuin pidempään työskennelleet, ja he eivät myöskään olleet keskimäärin yhtä tyytyväisiä luokkansa työrauhaan. Toisaalta vastauksissa kuitenkin näkyi myös osittain koulumaailman muutokset, eivätkä hiljattain valmistuneet opettajat pitäneet sääntöjä yhtä tärkeinä kuin muut, vaan toivat esille myös esimerkiksi positiivisen pedagogiikan.
Johtopäätökset
Kaiken kaikkiaan vastaajien käsitykset ja kokemukset eivät vastanneet sitä kuvaa, jota helposti mediasta voisi saada opettajan aseman ja luokkien työrauhan tilasta. Suurin osa koki omaavansa auktoriteettia sopivasti ja osasi kertoa selkeitä auktoriteettiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi työrauha koettiin luokissa suurimmaksi osaksi hyvänä. Koulumaailman muuttumisesta kertoo aloittelevien opettajien osittain poikkeavat vastaukset. Toisaalta taas työkokemus näyttäisi lisäävän opettajien auktoriteettia ja myös mahdollisesti sellaisia taitoja, joilla luokassa saadaan työrauha toimivaksi. Oppilaiden kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja luottamuksen korostuminen vastauksissa kertoo puolestaan siitä, että opettajat ovat pääosin omaksuneet pedagogisen auktoriteetin, johon kuuluu olennaisesti oppilaista välittäminen. Kuitenkin jäänteitä entisaikojen kovasta kurista on myös nähtävillä, koska säännöt olivat yleisin auktoriteetin tekijä ja niihin nähtiin usein kuuluvan myös palkinnot ja rangaistukset. Kiinnostavaa tuloksissa oli myös se, kuinka suuri osa vastaajista koki tietyt oppilaat haasteena työrauhalle. Olisikin mielenkiintoista selvittää, olisiko koulujärjestelmää muokkaamalla mahdollista vähentää näitä haasteita. Tällä hetkellä yksilöt nähdään ongelman aiheuttajina, mutta voimmeko jatkaa ajattelemalla näin, vai voisiko sittenkin vika olla ympäristössä?
Marjut Lindholm
Pro gradu: Luokanopettajien käsitykset ja kokemukset auktoriteetista ja työrauhasta