TUTKIELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET
Ilmastonmuutos on aikamme pirullinen dilemma, joka vaatii koko ihmiskunnalta käyttäytymisen muutoksen. Viime vuosina lasten ja nuorten huoli ilmastosta ja sitä kautta myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen on lisääntynyt. Kiinnostuin siitä, mikä saa lapset osallistumaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja millaisena lapset näkevät omat vaikutusmahdollisuutensa. Tutkimuksessani lasten suhtautumista ilmastonmuutokseen ja lasten ympäristökansalaisuutta tarkastellaan toimijuuden käsitteen kautta, sillä käsite nousee esiin monissa ympäristökasvatuksen tutkimuksissa ja opetussuunnitelmateksteissä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että aktiivinen toimijuus edistää oppilaan ympäristövastuullista käytöstä. Lasten toimijuutta ja osallisuutta onkin pyritty vahvistamaan yhteiskunnan eri osa-alueilla lisäämällä lasten osallistumisen mahdollisuuksia.
Tutkielmani tavoitteena oli kuvata, millaista on tutkittujen lasten ilmastotoimijuus ja millaisia ilmastoystävällisiä valintoja lapset tekevät arjessaan. Lisäksi selvitettiin lasten ilmastotoimijuutta rajoittavia ja tukevia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa ilmastotoimijuuden ulottuvuuksista tarkasteltiin erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa, tunteita ja arjen ilmastotekoja. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Keräsin aineistoni ryhmähaastatteluilla pääkaupunkiseudulla asuvilta 10–11-vuotiailta lapsilta. Haastateltavia oli yhteensä 18 ja analysoin teemahaastattelujen aineistoa teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Lapset osasivat nimetä ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia, sekä kertoa ratkaisuehdotuksia. Haastateltavilla ilmeni myös virhekäsityksiä liittyen ilmastonmuutokseen. Tutkimus osoitti, että lapset eivät tee eroa ympäristötoiminnan ja ilmastonmuutokseen liittyvän toiminnan välillä. Haastateltavien välillä oli eroja siinä, kuinka he suhtautuivat ilmastonmuutoksen vakavuuteen. Ilmastonmuutokseen liitettyjä tunteita olivat huoli, suru, pelko ja toivo. Kaikki haastateltavat eivät kuitenkaan liittäneet ilmastonmuutokseen vahvoja tunteita.
Tutkimuksen lapset tekivät liikkumiseen, ruokaan, energian säästöön ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä ilmastotekoja. Eniten lapset nostivat esiin liikkumiseen ja ruokaan liittyviä ilmastotekoja. Tutkimus osoittaa, että lapsetkin voivat tehdä monia pieniä valintoja ilmaston hyväksi. Valinnan vapaus edistää aktiivista ilmastotoimijuutta. Tässä tutkimuksessa valinnan vapauden puute rajoitti lasten toimijuutta ja näkyi esimerkiksi lasten liikkumisessa ja ruokavalinnoissa. Haastateltavat eivät esimerkiksi päättäneet sitä, millä autolla perheessä ajetaan tai mitä ruokaa kotona syödään.
Tutkimus osoitti, että lapsen kasvuympäristö voi toimia ilmastotoimijuutta rajoittavana tai edistävänä tekijänä. Erityisesti vanhempien esimerkki nousi merkittäväksi tekijäksi siinä, kuinka paljon lapsi teki ilmastotekoja arjessaan. Tutkimus osoittaa lasten ilmastotoimijuuden olevan moniulotteinen kokonaisuus, joka rakentuu erilaisista asioista. Lapsille pitää luoda lisää osallistumisen paikkoja, sillä osa lapsista kokee omat vaikutusmahdollisuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä heikoiksi. Aikuisten rooli ilmastotekojen mahdollistajana on keskeinen. Lasten roolia ilmastokriisin ratkaisussa ei tulisi väheksyä, sillä he joutuvat tulevaisuudessa toimimaan aiempien sukupolvien aiheuttamien ongelmien ratkaisijoina. Siksi ekososiaalisen sivistyksen opettaminen ja ympäristökansalaisuuteen kasvattaminen nousevat tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi.
Elina Rintamäki
Pro Gradu: Lapset ilmastotoimijoina – Lasten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastoteoista