Vastavalmistuneet nuoret ovat uuden haasteen edessä siirtyessään ammatillisesta koulutuksesta tämän päivän tehokkuutta ja monipuolista osaamista vaativaan työelämään. Nuoret, joka ovat opinnoissaan tarvinneet erityistä tai vaativaa erityistä tukea, hyötyvät usein tuesta myös työllistymisprosessissa. Muun muassa työelämälähtöisillä opinnoilla sekä verkostomaisella yhteistyöllä yksilön tukemiseksi voidaan edesauttaa nuorten työllistymistä.
Tavoitteet
Tutkielman tavoitteena oli selvittää erityistä ja vaativaa erityistä tukea opintojensa aikana tarvinneiden nuorten polkuja ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia sitä, millaisia merkityksiä nuoret antavat ammatilliselle koulutukselle työllistymisen kannalta. Tutkielmassa selvitettiin lisäksi, millaisia seikkoja nuorten työllistymispolkuihin liittyvät ammattilaiset nostavat esiin erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä edistävinä tekijöinä.
Toteutus
Tutkielma toteutettiin osana Euroopan unionin sosiaalirahaston rahoittamaa Tulevaisuuden Työelämän Starat -hanketta, jossa on suunniteltu ja kehitetty uusia työelämälähtöisiä ja sisäistä yrittäjyyttä tukevia oppimis- ja tukimenetelmiä työelämäverkostojen kanssa yhteistyötä tehden. Hankkeen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia kehittämällä ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä vastaamaan aitoja työelämälähtöisiä toimintaympäristöjä.
Tässä tutkielmassa aineistoa kerättiin toteuttamalla kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkielmassa haastateltiin neljää nuorta, joista yksi sai opintojensa aikana erityistä tukea ja kolme vaativaa erityistä tukea. Lisäksi haastateltiin kunkin nuoren osalta yhtä sellaista ammattihenkilöä, joka oli ollut osa nuoren työllistymispolkua tavalla tai toisella. Haastattelujen lisäksi nuorten täyttämistä Tulevaisuuden Työelämän Starat -tutkimuksen kyselylomakkeista poimittiin taustatietoa, kuten syntymävuosi.
Tulokset
Tutkielman tulosten kannalta merkittävimmäksi havainnoksi aineistosta nousi työssä oppimisen merkitys nuoren työllistymisen kannalta. Kolme neljästä nuoresta työllistyi sellaiseen yritykseen, jossa he olivat olleet opintojen aikana työharjoittelussa. Työssäoppimisjakson merkitys nousi esiin kolmen nuoren, kahden oppilaitoksessa työskentelevän ammattilaisen sekä kahden työnantajan haastatteluissa. Haastatteluissa korostui se, että työharjoittelussa nuori pääsee näyttämään osaamisensa työnantajalle. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa työskentelevät ammattilaiset kertoivat pyrkivänsä työssään siihen, että nuoren viimeinen työssäoppimispaikka muuttuisi tämän valmistuessa oikeaksi työpaikaksi.
Tutkimus osoitti myös, ettei haastateltujen nuorten erityisen tuen tarve näkynyt merkittävästi heidän työllistymisprosesseissaan; ei heidän oman kokemuksensa tai haastateltujen työnantajien kertoman mukaan. Kahdelle työnantajalle ei ollut käynyt nuoren työskentelystä millään tavalla ilmi, että he olisivat jollakin tapaa ”erityisiä” tai tarvitsisivat tukea. Nuoret kokivat tulevaisuuden olevan heidän omissa käsissään ja työelämään liittyvät huolet olivat hyvin yleisiä, kuten pelko uupumisesta.
Vain yhdellä nuorella oli ollut opintojensa aikana tukenaan työhönvalmentaja, mutta nuoret kokivat pääasiassa saaneensa tarpeeksi tukea oppilaitokseltaan työelämään siirtymistä varten. Tukea oli saatu esimerkiksi opettajilta. Yhden nuoren mukaan opinnoissa oli melko nopea tempo, joten esimerkiksi teoriaan olisi ollut toivottavaa syventyä hieman enemmän. Nuoret kertoivat työelämälähtöisten opintojen tuntuneen työllistymisen kannalta hyödyllisiltä.
Yleisellä tasolla haastatellut ammattilaiset mainitsivat erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä edistäviksi tekijöiksi työssäoppimisjaksojen lisäksi esimerkiksi palkkatuen mahdollisuuden sekä oikeanlaisen tuen mahdollistamisen opintojen aikana. Lisäksi asenteella ja motivaatiolla on merkitystä, sillä nuoren on myös itse haluttava työllistyä.
Lopuksi
Siirtymävaihe opinnoista työelämään on merkittävä prosessi yksilön elämässä. Nuorille tulisikin taata riittävä tuensaanti siirtymävaiheessa. Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä on tärkeää tutkia, jotta voidaan saada tietoa siitä, kuinka nuoria voidaan tukea oikealla tavalla ammatillisessa koulutuksessa sekä valmistumisen jälkeen.
Toisaalta on tärkeää huomioida, että nämä nuoret ovat heterogeeninen joukko, joista jokainen on ennen kaikkea oma yksilönsä. Myös työllistymispolut ja tuen tarve vaihtelevat merkittävästi. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa nuorten ”erityisyys” ja tuen tarve näyttivät poistuneen nuoren päästessä työelämään. Syitä tälle tulokselle olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin. Voidaan pohtia, johtuuko tämä esimerkiksi siitä, että ammatillinen koulutus ja sen erityisopetus ovat onnistuneet tavoitteissaan.
Heidi Kotiranta
Ammatillisesta koulutuksesta työelämään : Tapaustutkimus neljän erityistä tai vaativaa erityistä tukea opintojensa aikana tarvinneen nuoren työllistymispoluista