Globaalikasvatus on keskeistä samanaikaisesti sekä lähentyvässä että eriytyvässä maailmassa, jossa laaja-alaiset ja monimutkaiset haasteet koskettavat kaikkia maapallolla eläviä. Tutkielmassani tarkastelin globaalikasvatusta erityisesti postkoloniaalisen teorian näkökulmasta, sillä kriittisen globaalikasvatuksen kautta voidaan pureutua syvällisemmällä ja rakenteellisemmalla tasolla globaaleihin haasteisiin tarkastelemalla eriarvoisuutta ja valtaa sekä purkamalla oletettuja olemisen ja tietämisen tapoja. Globaalikasvatus keskittyy globaaliin oikeudenmukaisuuteen, osallisuuden ja yhteenkietoutuneisuuden tunnistamiseen sekä moninaisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen.
Vaikka Suomessa globaalikasvatus on asetettu läpileikkaavaksi teemaksi esimerkiksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014, sen toteutus on vaihtelevaa niin kouluissa kuin opettajankoulutuksessa. Opettajankoulutuksella ja opettajankouluttajilla on keskeinen rooli valmistaa tulevia opettajia työhönsä koulun arjessa, myös globaalikasvatuksen osalta. Tutkielmassa tarkasteltiin opettajankouluttajien näkemyksiä erityisesti kriittisen globaalikasvatuksen tavoitteista sekä sen toteuttamisen haasteista ja mahdollisuuksista opettajankoulutuksessa.
Työpaja opettajankouluttajille toimintatutkimuksen periaatteisiin nojautuen
Toimintatutkimuksen periaattein hankittu tutkimusaineisto koostui opettajankouluttajille suunnatun kriittisen globaalikasvatuksen työpajan ryhmäkeskusteluista, työpajaan liittyvästä tekstimateriaalista sekä ilmoittautumis- ja palautelomakkeista. Työpaja perustui osittain kriittisen lukutaidon kysymyksiä hyödyntävään Open Space for Dialogue and Enquiry -keskustelumenetelmään. Työpaja järjestettiin ja toteutettiin yhteistyössä globaalikasvatusjärjestö Taksvärkki ry:n kanssa ja siihen osallistui viisi opettajankouluttajaa kolmesta suomalaisesta yliopistosta. Suurin osa osallistuneista opettajankouluttajista oli aiemmin tutustunut globaalikasvatuksen teemoihin, opetti aiheesta tai teki siitä tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Globaalikasvatuksen määrittelyä
Opettajankouluttajien puheessa globaalikasvatus näyttäytyi kasvatuksen ja opettajankoulutuksen lähtökohtana. Sen määrittelyssä korostuivat kuitenkin erilaiset jännitteet, esimerkiksi globaalikasvatuksen arvopohjaan sekä globaalikasvatuksella tavoitellun toiminnan ja muutoksen luonteeseen liittyen. Globaalikasvatuksen määrittelemisen ja toteuttamisen suhteen opettajankouluttajat tasapainottelevat monenlaisten taustaoletusten, määritelmien ja käsitteiden keskellä – myös globaalikasvatukseen keskittyneiden ja siitä kiinnostuneiden keskustelussa tuli esiin moninaisia näkökulmia aiheeseen.
Haasteita ja mahdollisuuksia opettajankoulutuksen globaalikasvatuksessa
Opettajankoulutuksen kontekstissa laaja-alaisten ja monitahoisten globaalien teemojen käsittelylle nähtiin tarvetta. Mahdollisuuksia koettiin olevan esimerkiksi dialogisuuden, kriittisyyden ja näkökulman vaihtamisen, kokemuksellisuuden, opiskelijoiden kohtaamisen sekä laajan tiedekunnan sisäisen yhteistyön kautta. Haasteina globaalikasvatuksen toteuttamiselle opettajankouluttajien puheessa näyttäytyivät muun muassa vankka ainejakoisuus, globaalikasvatuksen hahmottumattomuus, tehokkuusajattelu ja ajanpuute, laajat oppimistavoitteet sekä formaalit oppimisympäristöt. Toisaalta toimivina tai mahdollisina esimerkkeinä opettajankoulutuksen järjestämisestä nostettiin esiin myös kriittisen pedagogiikan tuominen opetukseen ainedidaktiikan kautta, holistinen lähestymistapa koko opetukseen sekä kasvattajan roolin vahvistaminen.
Tutkimuksen merkitys ja tulevaa tutkimusta
Tutkimuksen avulla työpajaan osallistuneet opettajankouluttajat saivat yhteisestä keskustelusta eväitä liittyen globaalikasvatukseen ja sen toteuttamiseen omassa työssään. Samankaltaisella toimintatutkimuksellisella menetelmällä olisi kiinnostavaa tutkia globaalikasvatuksen määrittelyä ja toteutusta esimerkiksi opettajaopiskelijoiden tai eri opettajankoulutukseen liittyviä ryhmiä yhdistävillä työpajoilla. Myös opettajankoulutuksen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö globaalikasvatuksen toteuttamisessa ja pohtimisessa opettajankoulutuksen kontekstissa on mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde. Keskusteluja globaalikasvatuksesta ja sen tavoitteista on tärkeää käydä niin opettajankoulutuksen sisällä kuin sen ulkopuolella sekä tehdä laaja-alaista yhteistyötä globaalikasvatuksen toteuttamisessa – voidaksemme kohdata yhdessä globaaleja haasteita.
Sanni Palomäki
(Kriittisen) globaalikasvatuksen tavoitteet, haasteet ja mahdollisuudet opettajankouluttajien puheessa