Tutkimuksen tarkoitus
Oppilaat viettävät ison osan elämästään koulussa ja siksi onkin tärkeää, että he voivat siellä hyvin ja heillä on turvallinen olo. Kouluviihtyvyyden on todettu olevan yhteydessä oppilaan myöhempään elämään, jatkokouluttautumiseen sekä elämässä selviytymiseen ja elämänlaatuun. Koululla on siis tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä taata oppilaille mahdollisimman turvallinen ja hyvinvointia tukeva kouluympäristö.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä fyysisen oppimisympäristön elementit ovat yhteydessä oppilaiden kokemaan turvallisuuteen ja kouluviihtyvyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka turvalliseksi ja viihtyisäksi oppilaat kokivat fyysisen oppimisympäristönsä ylipäänsä ja mitkä ympäristön elementit olivat yhteydessä siihen, että oppilaat kokivat koulurakennuksen ja sen pihan turvalliseksi.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa käytettiin Anne Konun Koulun hyvinvointiprofiili -sarjan tuottamaa kyselyaineistoa, joka on kerätty lukuvuonna 2017–2018. Kyselyyn vastasi 10477 vuosiluokkien 4–6 oppilasta. Aineiston kysymykset oli jaettu neljään teemaan, joista yksi käsitteli koulun fyysisiä olosuhteita. Tutkimus keskittyi näiden kysymysten analysointiin. Kysymykset liittyivät koulurakennuksen ja pihan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, ruokalan viihtyisyyteen, luokkahuoneen tilavuuteen ja lämpötilaan, siisteyteen, wc-tiloihin sekä siihen, voiko koulun pihalla pelata ja leikkiä. Vastauksia analysoitiin käyttäen määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Tulokset ja johtopäätökset
Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä koulurakennuksen ja pihan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Vähiten tyytyväisiä oltiin koulun siisteyteen ja wc-tiloihin. Kaikki tutkitut fyysisen oppimisympäristön tekijät olivat yhteydessä siihen, kokevatko oppilaat koulurakennuksen tai sen pihan turvalliseksi. Kuudesluokkalaiset erosivat muiden luokka-asteiden oppilaista kaikissa muuttujissa ja olivat muita vastaajia tyytymättömämpiä. Neljäs- ja viidesluokkalaiset erosivat osassa muuttujista. Suurin ero eri luokka-asteiden välillä oli pihan viihtyisyydessä. Tytöt ja pojat erosivat toisistaan osassa muuttujista. Merkittävimmät erot olivat luokan lämpötilassa, johon tytöt olivat poikia tyytymättömämpiä. Pojat olivat tyytymättömimpiä puolestaan wc-tiloihin. Myös eri koulujen välillä oli eroja vastauksissa. Suurimmat erot liittyivät wc-tiloihin, ruokalan ja pihan viihtyisyyteen sekä tilojen siisteyteen. Pienimmät erot koulujen välillä olivat puolestaan koulurakennuksen turvallisuudessa.
Tuloksia voidaan käyttää parantamaan koulurakennusten viihtyisyyttä. Oppilaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta lisätään eniten parantamalla koulujen siisteyttä ja wc-tiloja. Lisäksi vanhempien oppilaiden viihtyisyyttä parannetaan lisäämällä koulujen pihalle enemmän heitä miellyttävää tekemistä. Tyttöjen viihtyisyyttä parannetaan keskittymällä luokan lämpötilaan ja poikien viihtyisyyttä parantamalla wc-tiloja. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että fyysisten rakenteiden korrelaatio ja selitysaste oppilaiden kokemaan turvallisuuteen oli pääasiassa vähäinen. Merkittävämpiä tekijöitä oppilaiden turvallisuudelle on siis esimerkiksi kiusaaminen ja sosiaaliset suhteet, joiden on myös todettu oleva merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Kuitenkaan fyysisen ympäristön vaikutusta ei voida kokonaan unohtaa.
Jatkotutkimusaiheita
Koulumaailman tutkimuksia on joskus kritisoitu siitä, että taustamuuttujissa keskitytään pääasiassa sukupuoleen ja ikään, jolloin tutkimuksen ulkopuolelle jätetään esimerkiksi sosioekonominen ja kulttuurinen tausta. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisikin tutkia näiden tekijöiden vaikutusta. Tutkimuksen teoriataustassa todettiin myös, että tilojen käyttäjien kuunteleminen olisi keskeistä viihtyisiä tiloja suunnitellessa. Toinen kiinnostava jatkotutkimusaihe olisikin selvittää, miten oppilaat kehittäisivät fyysistä oppimisympäristöään ja sen eri elementtejä.
Elina Rantanen
Fyysisen oppimisympäristön vaikutus oppilaiden kokemaan turvallisuuteen