Psykologinen turvallisuus oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksenä

Suomalainen opetussuunnitelma velvoittaa kouluja tukemaan oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä ja tarjoamaan heistä jokaiselle mahdollisuuden turvalliseen oppimisympäristöön. Sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen oppimisympäristö onkin edellytyksenä niin oppilaan oppimiselle kuin hyvinvoinnillekin. Oppimistilanteet koetaan usein uhkaavina, koska niissä ollaan erityisen alttiina itseen kohdistuvalle kritiikille. Mielessä voi kummitella esimerkiksi pelko siitä, että ei ole ymmärtänyt opetettavaa asiaa ja että toiset sen vuoksi leimaavat tyhmäksi. Kun ryhmän psykologinen turvallisuus on kunnossa, kenenkään ei tarvitse pelätä itseen kohdistuvia negatiivisia seurauksia ja jokaisella on mahdollisuus keskittyä oppimiseen.

Psykologisen turvallisuuden käsite on peräisin organisaatiopsykologeilta, jotka ottivat sen käyttöönsä jo 60-luvulla. Sillä tarkoitetaan ryhmässä vallitsevaa, jaettua käsitystä siitä, millaisia seuraamuksia sosiaalisten riskien ottamisella koetaan olevan. Sosiaalisilla riskeillä tarkoitetaan esimerkiksi avun pyytämistä, jonkin uuden asian kokeilemista, virheen myöntämistä tai oman idean ilmaisemista ääneen. Seuraamukset voivat olla – psykologisen turvallisuuden tasosta riippuen – joko myönteisiä tai kielteisiä. Kielteisiä seurauksia voivat olla esimerkiksi naurunalaiseksi joutuminen tai häpeän tunne. Sen sijaan psykologisesti turvallisessa ryhmässä ei tarvitse pelätä negatiivisia seurauksia, vaan jokainen saa tuntea olonsa hyväksytyksi ja kuulluksi. lmiötä on tutkittu eniten organisaatiopsykologian näkökulmasta, jolloin sosiaalisena ympäristönä on toiminut työpaikka tai –tiimi.

Psykologisen turvallisuuden käsite kuuluu kouluihin

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa psykologisesta turvallisuudesta koulukontekstiin sijoitettuna. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja se koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkoituksena oli muokata organisaatiopsykologian tutkimuksessa laajasti käytetyn, psykologisen turvallisuuden tasoa mittavaan lomakkeen pohjalta versio, joka soveltuu alakouluikäisten lasten psykologisen turvallisuuden mittaamiseen – ja testata sen toimivuutta käytännössä. Toiseksi tarkoituksena oli haastatella luokkien opettajia saman lomakkeen pohjalta ja näin selvittää heidän näkemyksiään luokkansa psykologisesta turvallisuudesta. Mielenkiinnon kohteena oli paitsi luokan psykologisen turvallisuuden tilanne, myös se, missä määrin opettajat ovat selvillä luokkiensa tilanteesta.

Tutkimuksen antia

Tutkimusjoukko koostui kahden kuudennen luokan oppilaista ja kyseisten luokkien opettajista. Tässä työssä toinen luokka opettajineen muodosti tapauksen A ja toinen tapauksen B. Lomake osoittautui ikäluokalle sopivan tasoiseksi, vaikka vaatikin joiltain osin tarkennuksia. Lomake osoittautui ikäluokalle melko sopivan tasoiseksi, vaikka vaatikin joiltain osin tarkennuksia. Lomakkeen avulla kerätyissä tuloksissa näkyi tapausten välillä selkeä ero. Tapauksen B oppilaiden vastaukset olivat selvästi myönteisempiä ja oppilaiden vastausten välillä oli vähemmän hajontaa kuin tapauksen A oppilailla. Tapauksen A opettajan vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia oppilaiden vastausten kanssa, kun taas tapauksen B opettaja arvioi tilanteen huonommaksi kuin oppilaansa. Lisäksi tutkimuksen avulla saatiin arvokasta tietoa siitä, kuinka opettajat kokevat psykologisen turvallisuuden – tai turvattomuuden – näkyvän kouluarjessa.

Tämän tutkimuksen tärkeintä antia oli mielestäni psykologisen turvallisuuden käsitteen tuominen yritysmaailmasta koulumaailmaan. Toivon, että aihe alkaa kiinnostaa muitakin ja että tutkimusta tehdään lisää, monipuolisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Psykologisen turvallisuuden merkitys on jo ymmärretty yritysmaailmassa. Ajattelen, että vielä tärkeämpää sen edistäminen olisi jo paljon aiemmin, ihmisen ollessa vielä lapsi. Koulujen ja päiväkotien vastuu lasten oppimaan oppimisen ja ihmisenä kasvun tukemisessa on kiistaton ja psykologinen turvallisuus on näissä molemmissa avainasemassa. Siksi olisi tärkeää jatkaa tutkimusta aiheen parissa ja lisätä opettajien ja muiden kasvattajien tietämystä siitä.

Tutta Tyrsky

Tapaustutkimus psykologisesta turvallisuudesta alakoulussa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *