Tutkimuksen tausta
Pian valmistuvana, naiseksi identifioituvana opettajana koin tärkeäksi laajentaa ymmärrystäni paitsi naisten ja tyttöjen, myös muiden sukupuolten edustajien kohtaamien odotusten luonteesta. Päädyin siksi tutkimaan maskuliinisuuden toteuttamista kohtaan asetettuja odotuksia ja niiden ilmenemistä yläkouluikäisten poikien keskuudessa. Muunsukupuolisten oppilaiden kohtaamia odotuksia olisi myös mielenkiintoista ja tärkeää tutkia, mutta päädyin rajaamaan tutkimuksen koskemaan ainoastaan poikien kokemuksia. En toteuttanut haastatteluja itse, mistä syystä minulle ei ollut mahdollista rajata haastateltavia esimerkiksi muunsukupuolisiin oppilaisiin.
Sain tutkimusaineiston Paikallinen koulutuseetos (LEE) -hankkeen kautta. Hanke tutkii sellaisten koulujen arkea, jonka kaupunkialuetta voidaan tilastollisin mittarein pitää yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti haavoittuvassa asemassa. Tarkastelu kohdistuu koulujen mahdollisuuksiin lieventää alueellisen eriytymisen negatiivisia vaikutuksia, mahdollisuuksiin lieventää huono-osaisuuden kasaantumisen vaikutuksia sekä mahdollisuuksiin luoda oppilaille yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Vaikka aihe ei suoranaisesti koske omaa tutkimukseni kohdetta, tutkija Marja Peltola rajasi aineistosta minulle yhdeksän ryhmä- tai yksilöhaastattelua, joista oli mahdollista tutkia poikien kohtaamia maskuliinisuuden ideaaleja eli ihanteita sekä hierarkian rakentamisen keinoja.
Tutkimuksen toteutus ja tulokset
Analysoin saamani aineiston laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Pohjana analyysilleni toimi siis aluksi selvittämäni teoria maskuliinisuuden ideaaleista ja hierarkian järjestämisen tavoista. Listasin teorian avulla viisi maskuliinisuuden ideaalia eli odotusta, joita miesten oletetaan tavoittelevan: voima, menestys, tunteiden hallinta, valta ja heteroseksuaalisuus. Tämä kokoelma odotuksia muodostaa dominanssin ja alisteisuuden asemia miesten välille. Tarkastelin ideaalien jälkeen vielä näitä hierarkian muodostamisen keinoja.
Voiman ideaali ilmeni, kun eräs oppilas esimerkiksi kuvaili, kuinka toimisi haukkumistilanteessa. Haastateltava kertoi, että menisi lyömään, mikäli joku hänen inhoamansa oppilas tulisi haukkumaan hänen äitiään, mutta mikäli haukkuja olisi hänen ystävänsä, hän vain haukkuisi ”sen mutsin bäkkii”. Oppilaat kuvailivat voimaa myös isouden merkityksessä, kun kuvailivat ärsyyntyvänsä nuorempiin oppilaisiin, jotka kuvittelevat olevansa ”isompii ku ysei”. Menestystä oppilaat kuvailivat puhuessaan koulussa ja työelämässä menestymisestä ja näiden tavoittelusta. Tunteiden hallinta ilmeni, kun oppilaat ihailivat kontrolloitua, maltillista opettajaa ja paheksuivat kontrollin puutetta riehuvissa, nuoremmissa oppilaissa. Vallan ideaali tuli ilmi samaisen opettajan yhteydessä, kun oppilaat ihailivat opettajan kykyä pitää kuria villinkin luokan kohdalla. Heteroseksuaalisuuden ideaali nousi homottelusta puhuttaessa. Homoseksuaalisuus nähtiin negatiivisessa valossa, mitä ote haastattelusta, josta työnikin sai nimen, kuvaa: ”Ei sitä nyt iha täysin homolta haluis näyttää”.
Hierarkian järjestämistä tarkastelin kiusaamisen ja nimittelyn kautta. Osa oppilaista tunnisti kiusaamista tapahtuvan koulussa, osa ei. Tämä voi johtua kiusaamisen näkyvyydestä tai näkymättömyydestä tai oppilaan käsityksistä siitä, mikä on kiusaamista ja mikä ei. Nimittelyä oppilaat kuvailivat tapahtuvan muun muassa homottelun ja huorittelun keinoin.
Pohdintaa
Koen tutkimuksen palvelleen alkuperäistä tavoitettani laajentaa (omaa ja muidenkin) ymmärrystä poikien kohtaamista odotuksista maskuliinisuutensa suhteen. Jokaisen opettajan tulisi kartuttaa tietojaan sukupuolten edustajille tarjotuista tiloista laajentaakseen niitä. Koululla on mahdollisuus vaikuttaa näihin kulttuurisiin tiloihin, mutta sen edellytyksenä on sukupuolitietoinen opettaja.
Jonna Leipivaara
”Ei sitä nyt iha täysin homolta haluis näyttää”: Maskuliinisuuden ideaalit ja hierarkioiden järjestäminen yläkouluikäisten poikien keskuudessa