Nuorten elämään tyytyväisyyttä ja optimaalista toimintakykyä on alettu kunnolla tutkia vasta viime vuosina positiivisen psykologian suosion kasvun myötä. Elämään tyytyväisyys on yksi tärkeimmistä nuorten mielenterveyden mittareista ja onkin toivottu, että nuorten elämään tyytyväisyyttä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä tutkittaisiin lisää. Elämään tyytyväisyydessä, on aikaisemmin havaittu eroja sukupuolten välillä siten, että pojat ovat olleet tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä. Pojilla on ja myös ollut korkeammat käsitykset esimerkiksi akateemisesta minäpystyvyydestään kuin tytöillä.
Mitä tutkittiin?
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, kuinka positiiviset tunteet, kuuluvuuden tunne koulussa, minäpystyvyys, sukupuoli ja sosioekonominen tausta selittävät nuorten elämään tyytyväisyyttä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää onko sukupuolten välillä eroja elämään tyytyväisyydessä, minäpystyvydessä, kuuluvuuden tunteessa koulussa sekä positiivisten tunteiden kokemisessa. Aineistona käytin PISA 2018 -tutkimuksen oppilaskyselyn kautta saatuja vastauksia. Tutkittavia oli yli 5 000 ja he olivat iältään 15 vuoden ja 3 kuukauden sekä 16 vuoden ja 2 kuukauden väliltä.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
1) Miten kuuluvuuden tunne koulussa, positiivisten tunteiden kokeminen, minäpystyvyys, sukupuoli ja sosioekonominen tausta selittävät yleistä elämään tyytyväisyyttä?
2) Eroavatko tyttöjen ja poikien keskiarvot toisistaan elämään tyytyväisyyden, kuuluvuuden tunteen koulussa, positiivisten tunteiden sekä minäpystyvyyden kokemuksissa?
Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen haettiin vastausta lineaarisen regressioanalyysin avulla ja toiseen kysymykseen puolestaan riippumattomien otosten t-testeillä. Analyysit tehtiin SPSS-ohjelmalla.
Mitä tulokset kertovat?
Tulosten mukaan nuorten elämään tyytyväisyyttä selittivät tilastollisesti merkitsevästi positiiviset tunteet, minäpystyvyys, kuuluvuuden tunne koulussa ja sukupuoli. Näistä eniten elämään tyytyväisyyttä vaikutti selittävän positiivisten tunteiden kokeminen. Yhteensä edellä mainitut muuttujat selittivät 39 % elämään tyytyväisyyden vaihtelusta, jolloin efektikokoa voidaan pitää varsin suurena.
T-testeissä löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja tyttöjen ja poikien välillä elämään tyytyväisyydessä ja kuuluvuuden tunteessa koulussa. Efektikoot olivat kuitenkin varsin pieniä, vaikkakin elämään tyytyväisyydessä efektikoko oli selvästi suurempi kuin kuuluvuuden tunteessa koulussa. Näin ollen sukupuolten välisillä eroja on käytännössä melko vähän vaikutusta.
Johtopäätöksiä ja jatkotutkimusideoita
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että nuorten elämään tyytyväisyyttä voitaisiin kenties lisätä lisäämällä minäpystyvyyttä, kuuluvuuden tunnetta koulussa ja erityisesti positiivisten tunteiden kokemista. Kenties positiivinen psykologia, jossa elämään tyytyväisyys ja positiiviset tunteet ovat tärkeässä roolissa, olisi yksi ratkaisu elämään tyytyväisyyden lisäämiseen. Toisaalta lisää tutkimusta aiheesta vaaditaan vielä lisää.
Saara Alatulkkila
Nuorten elämään tyytyväisyys PISA 2018 -tutkimuksen oppilaskyselyn valossa