Tutkielman taustaa
Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaisena tulevat luokanopettajat kuvaavat omaa pystyvyyden tunnettaan yrittäjyyskasvatuksen parissa, mistä tämä arvio johtuu ja millainen onkaan opettajankoulutuksen rooli pystyvyydessä. Tämän lisäksi pyrin hahmottamaan, millaisena tulevat opettajat ymmärtävät yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen ja miten he siihen suhtautuvat. Mielestäni aiheeni oli ajankohtainen ja varsin arvokas, yrittäjyys on tälläkin hetkellä laaja-alaisena taitona osana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Kuitenkin olin opintojen aikana havahtunut siihen, että yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus käsitetään hyvin moninaisesti, ja melko kapealla tavalla. Nähdäkseni yrittäjyys ja siihen liittyvät taidot ovat erittäin tärkeitä yleisinä elämän- ja työelämän taitoina niin nyt, mutta myös tulevaisuudessa, jonka vuoksi koen aiheen erityisen merkittäväksi oppilaiden, ja heidän tulevaisuuksiensa kannalta. Tutkimukseni toteutin laadullisella otteella, ja aineistoni muodostui 16 tulevan luokanopettajan haastattelusta. Valtaosa haastateltavista oli jo loppuvaiheen opiskelijoita, ja heitä osallistui tutkimukseen useammasta eri yliopistosta Suomesta. Aineistoni analysoin teema-analyysilla.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimukseni tuloksissa havaintoni opintojen aikana sai alleen myös tukea aineistostani, monet tulevat opettajat käsittävät yrittäjyyden melko kapea-alaisena ilmiönä, vaikka laajassa kontekstissa yrittäjyydessä on kyse taidoista, mahdollisuuksien tunnistamisesta, niihin tarttumisesta, rohkeudesta, riskien arvioinnista sekä luovasta ja innovatiivisesta toiminnasta. Ilmiöön suhtauduttiin myös melko kriittisesti, mielenkiintoista on, että täysin kielteisesti ei kukaan kuitenkaan suhtautunut. Tavoitteita yrittäjyyskasvatukselle tulevat opettajat nimesivät hyvin laajalla skaalalla, aina lisääntyneestä veronmaksajien määrästä yrittäjyyden edesauttamiseen, kuin jokaisen oman polun löytämiseen. Tulevien opettajien pystyvyyden tunne muodostui erityisesti aikaisempien onnistuneiden opetuskokemusten nojassa, pystyvyydessä onkin kyse arviosta siitä, mihin olen kyvykäs, ja aiemmat onnistumiset erilaisissa tilanteissa voivatkin sitä nostattaa. Opettajankoulutus sen sijaan ei näyttäytynyt tutkimuksessani kovin merkittävänä tekijänä tulevien opettajien pystyvyydessä yrittäjyyskasvatuksessa. Osa koki opintojen valmistaneen heitä esimerkiksi moninaisempien oppimismenetelmien käyttöön, tai oppilaiden vahvuuksien tukemiseen, jotka ovat osa yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Toisaalta melko paljon painotettiin riittämätöntä huomiointia yrittäjyydestä opinnoissa, ja useampi haastateltava toikin esiin sen, miten yrittäjyys laaja-alaisena taitona monesti jää muiden laaja-alaisten taitojen jalkoihin opinnoissa, tai se sivuutetaan täysin. Hieman jopa huolta herätti se, että laaja-alaiset taidot, mukaan lukien yrittäjyys, oli tuotu esiin opinnoissa myös päälle liimattuna osana, jolloin näennäisesti laaja-alaiset taidot huomioidaan, mutta todellisuudessa anti jää tulevalle opettajalle olemattomaksi.
Johtopäätökset ja implikaatio tulevaan
Mielestäni tärkein tulos tutkimuksessani oli se, että myönteinen asenne yrittäjyyskasvatukseen vaikutti olevan yhteydessä laajempaan tietopohjaan, ja molemmat tekijät vaikuttivat olevan yhteydessä parempaan pystyvyyden tunteeseen. Mielestäni tuloksissani korostuu se, että opettajankoulutuksessa myös yrittäjyyden laajempi huomiointi laaja-alaisena taitona voisi olla varsin arvokasta tulevien opettajien ja tätä kautta myös kaikkien tulevien oppilaiden osaamisessa. Keskeistä mielestäni olisi, että tulevat opettajat käsittäisivät yrittäjyyden laajassa määritelmässä, keskeisenä avaintaitona, kuten se on myös Euroopan Unionin tasolla määritelty. Aihetta voisikin tutkia lisää erityisesti tästä tulokulmasta, millainen vaikutus olisi yrittäjyyskasvatuksen lisäämisellä opinnoissa opettajien asenteisiin, ymmärrykseen ja kyvykkyyteen yrittäjyyskasvatuksen parissa.
– Jasmin Nyman
Tutkielma: ”Veikkaan että ainakin tällä hetkellä, jos nyt pitäis mennä tekeen, niin se olis aika herran haltuun” – Tulevien opettajien pystyvyysuskomukset yrittäjyyskasvatuksen parissa